TIVIAn kannanotoilla on pitkät juuret. Jo vuonna 1973 Tietojenkäsittelyliitto julkaisi ensimmäisen atk-politiikkansa, jolla otettiin kantaa moniin ajankohtaisiin tietotekniikkaa ja sen hyväksikäyttöä koskeviin asioihin. Moni 1970-luvun liittokokous päätyi julkiseen kannanottoon koskien tietotekniikan työllisyysvaikutuksia, tietotekniikan koulutusta tai tietoliikenneyhteyksien saatavuutta taikka sen hinnoittelua.

Yksi todellinen helmi löytyy historiallisten kannanottojen joukosta. Vuoden 1986 kesäliittokokouksen yhteydessä annettiin julkilausuma koskien jo yli kymmenen vuotta vireillä ollutta ja lopulta vuonna 1987 voimaan tullutta henkilörekisterilakia. Julkilausumassa todettiin muun muassa: ”On olemassa yli 300 yksittäistä tietojen salassapitosäännöstä, eikä Suomessa ole tiettävästi tullut julki tietosuojaloukkauksia. Omalta osaltaan tilanteeseen ovat vaikuttaneet mainitut Tietotekniikan Liitto ry:n ohjeet, joita maamme rekistereitä pitävät yhdistykset ja laitokset ovat ilmeisesti noudattaneet sangen hyvin. Lisäksi Tietotekniikan Liitto on antanut tarkempia ohjeita tietosuojan teknisestä turvaamisesta.” Liiton julkaisu ”Tietosuoja: henkilörekisterin pitoa koskevat periaatteet” julkaistiin vuonna 1976 – 11 vuotta ennen lain voimaantuloa. Se oli pitkään lainsäädösten puutteessa ainoa ohjenuora eri yhteisöille.

TIVIA-agenda

Vaikka TIVIAn kannanotoilla onkin pitkät perinteet, nykyinen vaikuttamistoiminta juontaa juurensa vuoteen 2016, jolloin liittoyhteisöön perustettiin Tietoyhteiskuntatoimikunta. Nimensä mukaisesti tarkoitus oli ottaa kantaa digitalisoituvaa Suomea koskeviin linjauksiin ja säädösvalmisteluun sekä osallistua keskusteluun. Toimikunta vaihtoi nimensä Vaikuttamistoimikunnaksi vuonna 2019 tehtävien juuri muuttumatta. Tässä vaiheessa tärkeimpänä pidettiin keskeisiä kannanottoja sisältävän TIVIA-agendan luominen. Se valmistuikin juuri koronapandemian alla maaliskuussa 2020.

TIVIA-agendan tehtävä on tavallaan karttua liiton tekemien lausuntojen ja kannanottojen myötä eräänlaiseksi tietopankiksi, joka helpottaa lausunnonantajien elämää. Se toimisi myös virikkeen antajana muille toimikunnille viestintää ja tapahtumatoimintaa varten.

TIVIAn toiminta digitaalisen Suomen parhaaksi

TIVIA on tänään Suomen johtava tieto- ja viestintätekniikan alan liitto, joka pyrkii tarjoamaan puolueettomana ja riippumattomana toimijana osaamista ja verkostoja digitaalisen Suomen parhaaksi. Vaikutustoimikuntaa vetävät hallituksen puheenjohtaja Ursula Koski ja hallituksen jäsen Mikko Valjakka. Vuoden 2023 toimikunnan tavoitteisiin on kolmen merkittävän lausunnon antaminen. Tarvittaessa luku voidaan ylittää, jos esiin nousee lausuntopyyntöjä tai asioita, jotka vaativat TIVIAn kannanottoa. Toimikunnan ensimmäisen lausunnon kohteeksi tuli valtiovarainministeriön pilvipalvelulinjausten päivittämistä koskeva lausuntopyyntö.

Toisena vuoden tehtävänä on TIVIA-agendan ylläpitäminen vuosina 2020–2023 tehdyillä kannanotoilla. TIVIA-agendan julkinen osa – päätetyt linjaukset – on ollut myös tarkoitus julkaista.

Toimikunnan valmistelemia lausuntoja ja toimintaa on tarkoitus katselmoida vuoden lopulla valmisteltaessa vuosien 2024–2025 tavoitteita.

TIVIAn lausunto valtion pilvipalvelulinjauksista

Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö koskien valtion pilvipalvelulinjauksia päättyi perjantaina 10.3.2023. Lausuntopyyntö oli varsin laaja käsittäen kaikkiaan noin 20 kysymystä, johon haluttiin kannanottoa. Vaikuttamistoimikunta sai TIVIAn lausunnon aikaiseksi neljällä verkkokokouksella 24.2.–9.3.2023.

Lausunnossaan TIVIA korostaa, että pilvipalveluihin siirtymisen ei pidä olla itsetarkoitus, vaan siirtymisen tulee perustua tarpeeseen sekä riskien kuvaamiseen, ymmärtämiseen ja niihin varautumiseen. Toisaalta TIVIA näkee pilvipalvelut mahdollisuutena edetessä kohti digitalisoituvaa ja kriisinkestävää Suomea. Unohtaa ei pidä kustannus- ja energiatehokkuuttakaan, eikä sitä, miten pilvipalvelut sopivat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

TIVIAn mielestä valtionhallinnon tiedot ja palvelut on pidettävä EU/ETA-alueella lukuun ottamatta tapauksia, joissa tavoitteena on globaali palvelu. Pilvipalvelun asiakkaalla ylipäätään on oltava oikeus päättää alue tai alueet, jossa tietonsa ja palvelunsa sijaitsevat.
TIVIAn mielestä pilvipalveluissa voidaan säilyttää niin julkista, salassa pidettävää tai turvallisuusluokan IV tietoa kuin henkilötietoakin, kunhan pilvipalvelujen tekniset ominaisuudet, valvonta ja häiriövaste toteutetaan käsiteltävän tiedon suojaustason mukaisesti.

Pilvipalvelujen hankinnan onnistumisen kannalta keskeistä on hankintaa tekevien osaaminen. Pilvipalveluihin liittyy esimerkiksi tarjoajien välisiä käsitteistöeroja, jotka voivat johtaa merkittävästi toisistaan poikkeaviin teknisiin ratkaisuihin. Ne on pystyttävä ottamaan huomioon päätöksenteossa.

Pilvipalveluun siirtyminen on myös niin laaja-alainen muutos, että sitä ei pidä rinnastaa yksinkertaisiin hankintoihin, vaan pilvipalvelujen monimuotoisuus, erityispiirteet ja palvelujen jatkuva kehittyminen tekevät pilvipalveluhankinnoista erityistä osaamista vaativia. TIVIA on halukas osallistumaan tähän hankinnan osaamisen kehittämiseen.
Hankinnan osaamisen kehittämisen lisäksi TIVIA korostaa hankinnan viitekehyksen luomista. Tähän viitekehykseen sisällytettäisiin muun muassa terminologia, ajantasaiset tietojen turvallisuusluokitukset ja ymmärrettävät valintakriteeristöt sekä hankintaprosessi. TIVIA on halukas osallistumaan tähän hankintaviitekehyksen laadintaan.

Lausunnon antoi TIVIA ry:n lisäksi 76 muuta tahoa. Monet lausunnonantajat pelkästään kannattivat linjauksia ainakin yleistasolla. TIVIAn lausunnossa – samoin kuin joidenkin muiden tahojen lausunnoissa – paistaa esille puolueettomuuden ja riippumattomuuden ohella syvällinen asiantuntemus lausuttavasta asiakokonaisuudesta.

 Artikkelin kirjoittaja Reino Myllymäki on TIVIAn kehityspäällikkö, jonka tehtäviin kuuluu Vaikuttamistoimikunnan sihteerin tehtävät. Hän oli vuosina 2016–2019 liiton hallituksessa ja vuosina 2016–2020 Tietoyhteiskunta- ja Vaikuttamistoimikuntien puheenjohtajana.