TIVIA Uusimaa ry:n Hotelli VALOssa järjestämä ERP Days -tapahtuma 5.9.2023 kokosi yhteen toiminnanohjausjärjestelmien toimittajia, konsultteja ja käyttäjiä. Tapahtuman toisena keynote-esiintyjänä toimi senior manager Kati Kolehmainen Bearingpointilta. Hän esitteli Bearingpointin kansainvälisen ERP-tutkimuksen suomalaisesta näkökulmasta.

Tutkimukseen vastasi 27 yrityksen edustajat kuudelta toimialalta. Vastaajayritykset edustivat keskikokoisia ja suuria yrityksiä. Vastaajayritysten ERP-ratkaisut olivat varsin iäkkäitä; keskiarvo oli 12,5 vuotta ja yli 20-vuotiaat ratkaisut olivat aika yleisiä eritoten suurissa yrityksissä. Kuudesosa järjestelmistä oli jo päivitysten ulkopuolella. Tästä huolimatta modernien ratkaisujen määrä oli kolmessa vuodessa kasvanut.

Peräti 60 % vastaajayrityksistä eli monen ERP-järjestelmän maailmassa, mutta monet globaalit ERP-alustat – SAP ja Microsoft etunenässä – ovat lähes yhtä yleisesti edustettuna. Siinä missä perusjärjestelmien toiminnallisuus ei ole riittänyt, käyttöön on otettu usein myös täydentäviä järjestelmiä.

Enää vain kolmannes ERP-järjestelmistä tarjottiin vastaajayritysten omista konesaleista. Peräti puolet ERPeistä hoidettiin palveluntarjoajan konesaleista ja vielä varsin vähäinen määrä pilvestä tai SaaS-ratkaisuina.

Peräti 80 % vastaajista oli suunnittelemassa ERP-järjestelmänsä uusimista. Näistä 80 % oli laatinut hankkeelleen perusteellisen perustelun (business case), eikä globaalin talouden tilanne vaikuttanut juurikaan suunnitelmiin. Hankkeiden koko vaihteli alle 400 000 eurosta yli 50 miljoonaan euroon keskiarvon ollessa 15 miljoonaa euroa. Vastaavasti hankkeen osuus IT-budjetista vaihteli vajaasta 10 %:sta 90 %:iin keskiarvon ollessa 34 %.

Uusimisen pääajurit olivat olemassa olevien järjestelmien tekninen vanheneminen (88 % vastauksista), järjestelmien huono tuki liiketoiminnalle (62 %) ja teknisen arkkitehtuurin epäoptimaalisuus (35 %). Uusimisella tavoiteltiin useimmiten prosessien harmonisointia ja standardointia (68 %), liiketoiminnan parempaa jatkuvuutta ja resilienssiä (56 %) sekä muun muassa arkkitehtuurin kehittämistä, liiketoiminnan ketteryyden parantamista ja parempaa teknistä kyvykkyyttä ja joustavuutta.

Eri teknologioita verratessa toiveiden ja toteutumisen välinen koettu kuilu oli varsin suuri; pienin se oli IoT:n kohdalla ja suurin tekoälyn kohdalla. Eniten toiveita asetetaan tutkimuksen mukaan juuri nyt ohjelmistorobotiikkaan, low-code development platformeihin (LCDP) sekä tekoälyyn ja koneoppimiseen. IoT:ltä odotetaan vähiten.

Uusimisprojekteilla pyritään kattamaan useimmiten taloushallinnon, toimitusketjujen, hankintatoimen sekä myynnin ja markkinoinnin tarpeita. Hosting-palveluista päätettäessä prioriteettilistan kärjessä ovat kokonaiskustannukset (TCO), pitkän tähtäimen käytettävyys ja päivitettävyys, turvallisuus, valvonta ja joustavuus sekä ERP-ohjelmiston elinkaaren hallinta. Teknologisten valintojen suhteen vastaajayritykset ovat hyvin lojaaleja nykyisille toimittajilleen; 82 % luottaa olemassa olevaan teknologiaan. Kustannustekijät nousevat teknologiavalinnoissakin etualalle päivitettävyyden ohella. Integraattoria valitessa puolestaan painaa toimialan toiminnanohjaamisen osaaminen, yleinen ERP-osaaminen ja hinta.

Uusimishankkeiden riskejä kysyttäessä pääasialliset riskit löytyvät yrityksen itsensä sisältä: pelätään prosessien huonoa dokumentointia ja standardointia, liiketoiminnan resurssien riittävyyttä sekä liiketoiminnan ja IT:n välistä yhteispeliä. Ulkoista tukea kaivataan eniten prosessien ja ratkaisujen konseptointiin ja suunnitteluun, hankkeen ja projektien johtamiseen, datan migraatioon, testauksen johtamiseen ja testaukseen sekä muutosjohtamiseen ja kouluttamiseen.

Teksti: Reino Myllymäki