Tietojenkäsittelytieteen professori Laura Ruotsalainen Helsingin yliopistosta ja Suomen tekoälykeskuksesta oli Teknologia 23 -tapahtuman TIVIA Stagen ensimmäisen päivän eli tiistain 7.11.2023 13. puhuja.

Ruotsalaisen mukaan tekoäly tarkoittaa paljonkin muutakin kuin ChatGPT:tä. Olemme kaikki päivittäin kehittyneiden tekoälymenetelmien kanssa tekemisissä. Niitä löytyy esimerkiksi Netflixistä ja Spotifystä, vaikka juuri nyt puhutaan paljon ChatGPT:stä. Hän määritteli tekoälyn ihmisten tekemisiksi tietokoneohjelmiksi, jotka voivat tehdä tunnistamista tai päättelyä. Taustalla olevat tekoälymenetelmät voidaan jakaa koneoppimiseen, jossa opetetaan tekoälyä ison datamäärän avulla, ja ihmisen määrittelemiin sääntöihin pohjautuviin menetelmiin. Itse Ruotsalainen on aikanaan aloittanut konenäkötutkijana ja pitää merkittävänä askeleena sitä, että matkapuhelin voi avata puhelimen käyttäjänsä kasvokuvan perusteella, vaikka vaikeuttamassa olisivat vaikkapa erilainen kuvakulma tai aurinkolasit.

Tekoäly on puhuttanut yhteiskuntaa paljon, ja siihen on liitetty hurjia myyttejä, kuten tekoälyn älykkyyden kasvaminen tasolle, jossa se valloittaa koko ihmiskunnan aiheuttaen mahtavan eksistentiaaliriskin ihmiskunnalle. Tähän eivät nykytutkijat juurikaan usko. Toinen uhkakuva on tekoälyn vaikutus työllisyyteen. Jopa 47 prosenttia työpaikoista on kerrottu olevan uhattuna. Ruotsalaisen mukaan työn luonne kyllä muuttuu, mutta tälläkin hetkellä on valtava pula IT-ammattilaisista, eikä työpaikkojen merkittävä vähentyminen ole todennäköistä.

   Katso esitys TIVIAn verkkosisällöistä! 

Ruotsalainen muistutti, että tekoäly on työkalu, jolle ihminen antaa dataa ja jota koskevat päätökset tekee ihminen. Lähes kaikkia työkaluja voidaan käyttää hyvään tai pahaan, eikä tekoäly tässä suhteessa eroa muista työkaluista.

Se, että ihmiset kokevat tekoälyn pelottavaksi, estää ihmisiä tutustumasta siihen ja hidastaa tekoälypohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa, ja myös estää ihmisiä osallistumasta tekoälyä koskevaan keskusteluun ja demokraattiseen päätöksentekoon. Lisäksi on muistettava, että tulevaisuuteen suuresti vaikuttaviin tekoälypohjaisiin sovelluksiin liittyvät esteet eivät ole niinkään teknisiä kuin poliittisia.

Tekoälyn käyttöönotto muuttaa yhteiskuntaa kaikilla osa-alueilla. Tekoäly tehostaa toimintaa ja tekee rutiiniasioita, jolloin ihmiset voivat keskittyä asioihin, joihin ihmisiä tullaan aina tarvitsemaan: kohtaamiseen, tarkempaan analysointiin ja kontekstien tuomiseen yhteen. Se, miten organisaation toiminta järjestetään tekoälyn käyttöönoton jälkeen, on kuitenkin iso kysymys. Mitkä työt kannattaa antaa tietokoneelle ja tekoälylle, mitkä jätetään ihmisille? Tärkeää on ottaa työntekijät mukaan keskusteluihin.

  Katso kaikki Teknologia 23 -raporttimme

Terveydenhuollon Ruotsalainen ennustaa kuuluvan aloihin, joissa tekoäly aiheuttaa suuren muutoksen. Alalla on paljon tehtäviä, jotka voisi antaa robotin tehtäväksi, mutta tehtäviä järjesteltäessä joudutaan ottamaan huomioon muun muassa ihmisen analysointi- ja kohtaamiskyvyt. Tekoäly terveydenhuollossakaan ei ole työpaikkojen vähentämiskeino, vaan keino siirtää ihmisen työaikaa asioihin, joissa häntä tarvitaan joka tapauksessa.

Ihmistä koskeva päätöksenteko on myös harkintaa vaativa osa-alue. Tekoälyn avulla voidaan päätöksentekoa automatisoida, mutta jo lainsäädäntö estää suurten päätösten siirtämisen yksin tekoälyn vastuulle. EU on saamassa valmiiksi tekoälysääntelyään eli AI Actia. Sen tarkoitus on säännellä, mihin tekoälyä saa käyttää ja mitä sillä saa tehdä, jotta ihmistä tai hänen oikeuksiaan ei loukata.

ChatGPT on yksi tämän hetken merkittävimpiä tekoälyn käyttökohteista. Se on kielimallipohjainen tekoälymenetelmä, joka osaa hakea verkosta avointa materiaalia ja on oppinut yhdistämään tilastollisesti sanoja keskenään ja tuottaa tekstiä, joka näyttää älykkäältä. Siihen on lisätty muun muassa vahvistusoppiminen tulosten parantamiseksi. Vaikeutena on se, että ChatGPT:n kielitaito on muodollista. Se on kieliopillisesti oikeata, sillä on hyvä ennustamiskyky ja konteksti on oikea. Toiminnallinen äly kuitenkin puuttuu eikä se pysty päättelemään, kuinka oikeata teksti on ja mitä siinä pitäisi olla. Se ei ymmärrä sosiaalisia tilanteita, eikä sillä ole tilannetajua eikä se osaa ironiaa. Koska ChatGPT perustuu tilastolliseen malliin, se tuottaa paljon virheellistä tietoa, joten se ei sovellu faktojen etsimiseen. Hakukoneiden tuloksista on helpompi päätellä lähteet kuin ChatGPT:n tuloksista, joten lähdekritiikki on yksi asiaan liittyvistä vaikeista asioista. Iso kysymys myös on, kenellä tekijänoikeudet sen jälkeen, kun ChatGPT yhdistelee kaikkea netistä löytyvää materiaalia, kuten runoja tai kaunokirjallisuutta.

TIVIAn jäsenenä olet osaavassa seurassa

Henkilöjäsenenä hyödyt eduista, luot kontakteja, kehität alaa ja pidät oman ammattitaitosi ajan tasalla.

Liity jäseneksi

Ihmisellä on taipumus nähdä ChatGPT:lläkin sielunelämää, jota sillä oikeasti ei ole. Niinpä tarvitsemme tekoälylukutaitoa, Ruotsalainen painotti. Pitää muistaa, että ChatGPT:n tuottama materiaali on vain yhdistettyjä lukuja ja tekstiä.

Kestävyyteen – ympäristön kestävyyteen tai sosiaaliseen tai taloudelliseen kestävyyteen – liittyen tekoälymenetelmät voivat prosessoida suuria tietomääriä samanaikaisesti. Tekoäly on hyvin tarkka esimerkiksi kuvantunnistuksessa, ja sillä voi tehdä erilaisia simulaatioita. Voidaan kokeilla erilaisia ratkaisuja ja nähdä, miten ratkaisut vaikuttavat esimerkiksi yhteiskuntaan ja ympäristöön ilman ympäristön sotkemista. Esimerkiksi EU on tekemässä Destination Earthia, joka on maapallon digitaalinen kaksonen, jolla voidaan tutkia erilaisten asioiden vaikutusta vaikkapa ilmastonmuutokseen. Niinpä tekoälyllä on positiivinen vaikutus kestävän kehityksen päämääriin.

Ruotsalaisen omissa tutkimuksissa rakennetaan liikennesimulaatioita kestävien kaupunkien kehitystä varten. Tutkitaan muun muassa liikenteen automatisoinnin ja sähköistymisen sekä vaikkapa kaupunkisuunnittelun erilaisten ratkaisujen vaikutusta ilmastonmuutokseen, ilmanlaatuun ja asuttavuuteen.

Tekoälyllä on heikkouksia, joista suurin lienee datan vääristymät. Käyttämämme data määrittelee tekoälyn tulokset. Ruotsalaisen käyttämä esimerkissä lauseen ”She is a pilot of Airbus 340” tuotti aikanaan Google Translatorilla suomeksi ja takaisin käännettynä lentäjälle sukupuolenvaihdoksen, eli lentäjän sukupuoleksi vaihtui mies, koska maailmassa on paljon enemmän mies- kuin naispuolisia ohjaajia. Tekoäly toimii todennäköisyyksien perusteella ja sen data kuvastaa yhteiskunnan tilannetta, mutta onneksi meillä on mahdollisuus puuttua tällaisiin vääristymiin.

Mallit ovat myös hyvin kompleksisia eikä mallien parametreistä vaikutuksineen tutkijoillakaan ole aina selkeää näkemystä. Tämä kannattaa pitää mielessä. Kolmas heikkous on tekoälyn energiankulutus, joka saattaa kumota tekoälyn hyödyt.

Lopuksi Ruotsalainen kertoi suomalaisesta Lumi-supertietokoneesta, joka on maailman kolmanneksi tehokkain tietokone ja tärkeä suomalaiselle tekoälytutkimukselle. Lumi käy uusiutuvalla energialla ja kaikki käytössä syntyvä hukkalämpö otetaan käyttöön Kajaanin kaupungissa kattaen 20 % kaupungin energiankulutuksesta.

Teksti: Reino Myllymäki
Kuva: TIVIA ry