Tietoturva ry:n torstaina 23.11.2023 järjestämän webinaarin moderaattorina toimi yhdistyksen varapuheenjohtaja Kimmo Rousku, toisena moderaattorina yhdistyksen hallituksen jäsen Oona Matinpalo sekä panelisteina tietokirjailija Petteri Järvinen, viestintäkonsultti Christina Forsgård, senior associate Teemu Vaskiluoto ja etäyhteyden takaa tietokirjailija ja kriisiviestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo.

Tekoälystä on keskusteltu viime aikoina paljon, joskin enemmän uhkista kuin mahdollisuuksista. Paneelikeskustelun osanottajat käyttivät tekoälyä (ChatGPT) muun muassa tiivistämään jonkin tekstin tärkeimmät asiat ja antamaan tekstiin parannusehdotuksia, kahden henkilön sähköpostiriitelyn analysointiin, riitatilanteen dokumenttien tekemiseen, kuvittamiseen, pakinatekstien luomiseen, raitistumista tukevien pahanmakuisten alkoholidrinkkireseptien tuottamiseen, tekstisisällön ideoimiseen, ohjelmointiin ja ChatGPT:n toiminnan opetteluun.

Keskustelussa pohdittiin eri tekoälyvaihtoehtojen käyttökohteita maailmanrauhaa myöten. Tekoälyn todettiin olevan kuin hyvä konsultti, joka itsevarmasti kommentoi asiaa kuin asiaa, vaikka tietoa olisi niukasti. Tietopohjan hataruus tulee esiin vasta, kun sen kanssa ryhtyy väittelemään. Se voi tuottaa yllättävän hyvää sisältöä, mutta lupaa käyttäjän sisällön käyttämiseen tekoälyn opettamiseen ei kannattane antaa. Järvinen ei halua tuottaa tekstiä tekoälyn avulla, koska haluaa tekstin olevan omaa siitä huolimatta, että tekoäly saattaisi tuottaa parempaa. Sama lähestymiskulma tuntui olevan muillakin keskustelijoilla.

Tietoturva ry on suomen suurin tietoturva-ammattilaisten verkosto asiantuntijoille, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille.

Tietoturva ry on TIVIAn jäsenyhdistys.

Lue lisää

Tekoälyn tuottamaan sisältöön ei kannata luottaa sokeasti. Järvinen kertoi tekoälyn valittaneen pilkkuvirheestä ja kun hän pyysi tekoälyä kertomaan siitä lisää, tekoäly itse laittoi pilkun väärään kohtaan. Tekoäly ei myöskään välttämättä löydä tekstin ydintä pyrkiessään tiivistämään tekstin tärkeimmät asiat. ”Tekoäly on tylsä ja haisee ja maistuu virkamiehelle”, Forsgård totesi, mihin Järvinen lisäsi: ”Ja poliitikolle”. Myös kohteiden tunnistaminen valokuvista on osoittautunut tekoälylle vaikeaksi, samoin tekstin merkki- ja sanamäärän laskeminen. Järvisen mielestä ChatGPT on enemmän kuin tekstimalli, sillä se koodaa itseään taustalla. Forsgårdin mielestä hälytyskellojen pitäisi soida, jos tekoäly kertoo jotain, mitä et vielä tiedä. Ajattelua ei pidä ulkoistaa tekoälylle.

Rousku kiteytti tekoälyn turvallisen käytön viiteen periaatteeseen:

1. Jos et ole aiheen asiantuntija, varmista kriittisen asian oikeellisuus oikealta asiantuntijalta.

2. Älä anna tekoälylle henkilötietoja tai salassa pidettävää aineistoa.

3. Noudata tekoälypalveluihin kirjautumisessa samoja turvallisuusperiaatteita kuin muiden palvelujen yhteydessä.

4. Älä anna tekoälylle tekijänoikeuksien alaista materiaalia.

5. Huolehdi, että tekoälyn käyttösi on vastuullista ja eettistä.

Keskustelijoiden vinkit tekoälyn turvalliseen käyttöön olivat: Muista, että tekoäly ei ota vastuuta mistään. Kriittinen ajattelu on tarpeen. Jokaista tekoälyyn liittyvää toimenpidettä kannattaa miettiä seuraamuseettisesti sekä pohtia, auttaako tekeminen ihmiskuntaa vai ei. Organisaatioiden tulee miettiä tekoälyn käytön periaatteitaan, jotta ei menetettäisi siihen liittyviä mahdollisuuksia, mutta ei myöskään jouduttaisi ongelmiin yrityssalaisuuksien, sääntelyn tai sisällön paikkansapitämättömyyden kanssa. Tekoälylle pidä antaa salaista tietoa, ja ohjeistukseen kannattaa sisällyttää ohje tilanteeseen, missä on mokattu

Tekoäly tuottaa yllättävän hyvää ohjelmakoodia ja niinpä takavuosien ajatus, että ohjelmointi on uusi lukutaito, on nyt historiaa. Tekoäly korvaa perusohjelmoijan, joten ohjelmoijien kannattaa erikoistua tai ottaa haltuunsa koko ohjelmoinnin kenttä asiakkaan tarpeiden kartoituksesta alkaen, Järvinen totesi. ”Koodin kirjoittamisella ei varmaan kukaan elä”.

Tekoäly on myös informaatiovaikuttaja. Keskustelijoille Rouskun esittämä kysymys kuului: ”Milloin me voimme tunnistaa olevamme informaatiovaikuttamisen kohteena tekoälyn tai vaikkapa sosiaalisen median kautta? Mitkä ovat tuntomerkit?” Kortesuon mukaan yksi merkki informaatiovaikuttamisessa on se, että sinut pakotetaan valitsemaan kantasi johonkin asiaan nopeasti. Toisaalta jos sisältö on tylsää, sillä tuskin pyritään vaikuttamaan yhtään mihinkään. Informaatiovaikuttamista voi olla, kun karismaattinen henkilö kertoo salaliittoteorioista tai esitetty tarina on tunteisiin vetoava. Forsgård totesi, että lähes kaikki on informaatiovaikuttamista. Ero on siinä, onko tarkoitus hyvä vai paha. Vaskiluodon mielestä perusasiat on pidettävä mielessä myös informaatiovaikuttamisen yhteydessä riippumatta miten teknologia kehittyy eli pitää lähdekriittisyys mielessä.

AI-Kimmon lopputervehdys: ”Kun siirrymme rauhallisesti ja turvallisesti eteenpäin digitaalisessa maailmassa, muistakaamme olla ystävällisiä toisillemme ja käyttää teknologiaa viisaasti. Nauttikaamme tulevasta viikonlopusta, joka tuo mukanaan mahdollisuuden rentoutua ja ladata akkuja. Pian saapuva joulu tuo lisää iloa ja lämpöä elämäämme. Kuvitelkaamme, kuinka joulupukki valmistelee lahjoja pohjoisnavalla odottaen lentoa ympäri maailman. Toivotan teille upeaa, loistavaa ja hienoa viikonloppua sekä rauhaisaa ja iloista joulun odotusta."

Teksti: Reino Myllymäki