Tietoturva ry:n torstaina 23.11.2023 järjestämän webinaarin moderaattorina toimi yhdistyksen varapuheenjohtaja Kimmo Rousku, toisena moderaattorina yhdistyksen hallituksen jäsen Oona Matinpalo sekä panelisteina tietokirjailija Petteri Järvinen, viestintäkonsultti Christina Forsgård, senior associate Teemu Vaskiluoto ja etäyhteyden takaa tietokirjailija ja kriisiviestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo.

Lue myös kaksi muuta artikkeliamme tästä Tietoturva ry:n webinaarista!

Operaattoreilla paljon vastuuta kansan tietoturvallisuudesta

Tekoäly on kuin konsultti

Ennakkokyselyn mukaan vastaajien eniten käyttämä sosiaalisen median alusta on LinkedIn, jonka jälkeen toiseksi sijoittui Youtube ja kolmanneksi Facebook Instagramin jäädessä neljänneksi, X:n viidenneksi, Discordin kuudenneksi ja TikTokin jäädessä viimeiseksi. Tulokset kertovat paljon vastaajien profiilista, koska nuorten suosima TikTok jäi viimeiseksi ja vanhemman ikäpolven suosima Facebook oli sentään kolmantena. Myös Telegram puuttui kyselystä, ja Telegram on kuitenkin monen Ukrainan sotaan liittyvän asian selvittämisen päälähde. Tosin muuhun sitä ei kannattane käyttääkään, oli paneeliin osallistujien näkemys, siitä huolimatta, että moni ukrainalainen käyttää sitä.

Youtube ei – hyvästä sijoittumisestaan huolimatta – oli kaksisuuntainen sosiaalinen media, vaan viestipalvelu. Kortesuo ei laske myöskään WhatsAppia sosiaaliseksi mediaksi, vaan kyseessä on sähköpostin korvaava viestipalvelu. Hän piti sosiaalisen median määritykseen kuuluvana, että kuka tahansa voi tuottaa sisällön, jonka lähtökohtaisesti kuka tahansa voi nähdä ja kommentoida. Tosin esimerkiksi Intiassa WhatsAppia käytetään sosiaalisen median tavoin ja siellä se on disinformaation lähde, Forsgård muistutti. Eri alueilla eri alustat saavat erilaisia painotuksia ja käyttötapoja; Suomessa ollaan vähän konservatiivisia.

Tietoturva ry on suomen suurin tietoturva-ammattilaisten verkosto asiantuntijoille, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille.

Tietoturva ry on TIVIAn jäsenyhdistys.

Lue lisää

WhatsAppilla on yleisöön suuri vaikutus. Mutta jos vain vaikutusta pidettäisiin sosiaalisen median kriteerinä, voitaisiin Euroviisuja pitää sosiaalisena mediana, Kortesuo muistutti. Keskustelijoiden mielestä WhatsAppin kaltaiset viestisovelluksetkin mahdollistavat sisällön tuottamisen vähintään suljetulle ryhmälle ilman suodattimia. Myöskin perinteiset keskustelupalstat ja nettifoorumitkin täyttävät sosiaalisen median määritelmän.

Ennakkokyselyssä vastaajat olivat kokeneet eniten valheellista uutisointia ja informaatiovaikuttamista sekä verkkorikollisten (digihuijareiden) yrityksiä kaikkein eniten, mutta myös sopimatonta mainontaa, laitonta tai muuten sopimatonta kuvamateriaalia tai videoita sekä syväväärennystä (deepfake) videoilla. Sen sijaan vastaajaan itseensä kohdistunutta kiusaamista ja häirintää taikka yksityisyydensuojan loukkauksia oli kohdattu paljon vähemmän. Järvisen mukaan tuloksissa yllättävää oli se, etteivätkö kaikki ole kohdanneet huijausyrityksiä? Voi olla, että niitä ei enää rekisteröidä samaan tapaan kuin ennen yleisyytensä takia.

Forsgårdin mukaan huolestuttavaa on vaikuttaminen, jota yksilö ei tunnista vaikuttamiseksi. Ihminen näkee deepfaken, tunnistaa sen deepfakeksi, mutta se kuitenkin siirtyy verkkokalvojen kautta aivoihin ja jää sinne jollain tapaa vaikuttamaan varsinkin, jos se tukee ennakkokäsityksiä asiasta. Jo pelkkä kuvien ja videoiden skrollaus saattaa tuottaa deepfaken tekijän tarkoittaman vaikutuksen, mikä on huolestuttavampaa kuin huijaukseksi tiedostetun sisällön tutkiminen.

Forsgårdin mukaan huolestuttavaa on vaikuttaminen, jota yksilö ei tunnista vaikuttamiseksi. 

Keskustelu- ja viestisovellukset ovat tutkimusten mukaan yleisimmin (94,8 %) käytettyjä varsinaisten sosiaalisen median alustojen jäädessä niukasti toiseksi (94,6 %). Seuraavina ovat käytön yleisyytensä perusteella hakukoneet (81,8 %) sekä verkkokaupan ja nettihuutokaupan tapaiset sovellukset (55,0 %). Sosiaalisen median käyttäjien määrä kasvaa koko ajan ja tammikuussa 2023 heitä oli liki 4,8 miljardia keskimääräisen päivittäisen käytön ollessa 2 tuntia 31 minuuttia. Paneelikeskustelijoista vain Vaskiluoto ilmoitti käyttävänsä sosiaaliseen mediaan vähemmän aikaa kuin tuossa Meltwaterin tutkimuksessa oli todettu keskiarvoksi. Forsgård ei halunnut demonisoida sosiaaliseen mediaan kuluvaa aikaa, sillä se koostuu sekä sisällön tuottamisesta että muiden tuottaman sisällön katsomisesta ja kommentoinnista. Sosiaalinen media on tärkeä osa tiedonvälitystä. Vaskiluoto muistutti, että vielä hiljattain kysyttiin, paljonko ihminen käytti päivittäin tietokonetta tai Internettiä, mikä on muuttunut osin epärelevantiksi kysymykseksi, koska Internetiin ollaan tavalla tai toisella koko ajan yhteydessä, vaikkapa rannekellon tai jääkaapin välityksellä. Sosiaalinen media ei siis ole yhden asian tekemistä, vaan kanava, joka on kaiken lisäksi aktiivinen kanava tiedon levitykseen.

Meltwaterin tutkimuksen mukaan käytetyimmät sosiaalisen median alustat ovat Facebook, Youtube, WhatsApp ja Instagram Wechatin, TikTokin ja muiden jäädessä selkeästi taakse. Tutkimuksissa Kiina näkyy vahvasti ja sen mukaan Facebookilla on vajaat kolme miljardia käyttäjää. Wechat on jopa asuntokauppakanava, mikä kuulosti keskustelijoista aika pelottavalta. Käytön osalta kärjessä olivat TikTok ja Youtube, joita käytettiin reilut 23 tuntia kuukaudessa. Youtubessa elokuvat ja muu long content -sisältö on hyvää Matinpalo ja Forsgård painottivat.

Paneelikeskustelijoista vain yhdellä oli TikTok ja hänelläkin vain sellaisessa puhelimessa, jossa ei ollut muuta. ”En suin surminkaan laittaisi sitä mihinkään missä on elämää tärkeämpiä asioita itselleni”, Forsgård totesi. Vaskiluodon mukaan kuplautumista tukee se, että esimerkiksi TikTokin sisältöihin ja TikTokiin itseensä otetaan kantaa TikTokin ulkopuolella, jolloin alustan käyttäjät eivät saa sitä informaatiota ollenkaan. On hankala valita kahdesta pahasta se vähemmän paha.

Sosiaalisen median käyttäjien määrä kasvaa koko ajan ja tammikuussa 2023 heitä oli liki 4,8 miljardia keskimääräisen päivittäisen käytön ollessa 2 tuntia 31 minuuttia. 

Ihmisten pitäisi tiedostaa, että tällaisilla alustoilla pitäisi päättää, onko mukana vain sellaisella laitteella, jossa ei ole mitään muuta ja jos jakaa jotain, pitäisi miettiä, miten algoritmit käyttävät sitä hyväksi. TikTokin osalta huolenaihe on juuri se, että sillä on paljon nuoria käyttäjiä. TikTok koukuttaa huumeiden tavoin nuoria, joiden käyttäytyminen ja maailmankuva ovat vasta muodostumassa. Jos annamme nuorten saastuttaa aivonsa tällä materiaalilla, meillä on edessä tilanne, jossa nuoret ihmiset ajattelevat asioista aivan eri tavalla kuin aikuiset. On nimittäin mahdollista, että samat nuoret eivät altistu muille medioille ja saa monipuolisesti tietoa. Forsgård laskee TikTokin äärimmäisen vaaralliseksi digitaaliseksi huumeeksi, jonka käyttöä pitäisi vakavasti miettiä. TikTok on Kiinan valtion kyber- ja informaatiovaikuttamisen sekä -sodankäynnin väline, Kortesuo painotti.

TikTokin kaltaiset sosiaalisen median alustat aiheuttavat nuorissa myös keskittymishäiriöitä, eli kysymyksessä ovat eräänlaiset itseaiheutetut ADHD:n kaltaiset vaikutukset. Lisäksi ne tuhoavat erityisesti nuorten tyttöjen kehon kuvaa koskevat ongelmat. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttö lisää mielenterveysongelmia molemmilla sukupuolilla, mutta tytöillä jostain syystä selvemmin kuin pojilla.

Facebookin ja Instagramin maksullisiin versioihin ei yksikään keskustelijoista ollut mennyt. Vaskiluoto tunnisti asiaan liittyen kaksiosaisen ajattelun. Toisaalta käyttö on niin vähäistä, ettei maksulliset versiot ole tarpeen, mutta toisaalta on hienoa, että tietoturvaansa ja yksilönsuojaansa rahalla parantavat lähettäisivät silloin vahvan viestin, että heidän heidän tietoturvansa ja yksilönsuojansa on rahanarvoista. Valitettavasti tämä on huono diili, sillä rahalla saa mainonnan pois, mutta se ei puutu kohdennetun mainonnan pohjana olevaan profilointiin. ”Veikkaan, että tämäkin toimintatapa joutuu hampaisiin. Suostumuksen pitää olla vapaaehtoinen ja tässä ajatuksena on nyt se, että käytetään suostumusta oikeusperusteena, jolloin käyttäjällä vaihtoehtona on vaihtoehtona antaa suostumus tai maksaa tai olla käyttämättä palvelua”. Pitäisi olla käyttäjille selkeämpää, että he joko ovat maksamassa rahalla tai henkilötiedoillaan. Kortesuon mukaan asetettu hinta – vajaat 13 euroa kuukaudessa – on osa bisnesstrategiaa, jonka tarkoituksena on, että mahdollisimman harva maksaa sen. ”Facebookin tarkoitus ei ole, että sakki luopuu mainoksista”.

TikTokin kaltaiset sosiaalisen median alustat aiheuttavat nuorissa myös keskittymishäiriöitä, eli kysymyksessä ovat eräänlaiset itseaiheutetut ADHD:n kaltaiset vaikutukset.

Lopuksi keskusteltiin X:stä. Sen käyttö Suomessa on sukeltanut selvästi. Tekoäly on Elon Muskin twiitin mukaan tulossa pian ja sen saavat X Premium+ -palvelun käyttäjät jollain summalla. X:n rinnalle on tullut Twitteriin pohjautuva BlueSky. Keskustelijat eivät osanneet arvioida X:n ja BlueSkyn tulevaisuutta. X:n arvo on Yhdysvalloissa poliittisessa keskustelussa ja jos tämä kaatuu, se vaikuttaa palveluihin maailmanlaajuisesti. ”Olemme Twitterissä sen takia, että siellä on edelleen tahoja, jotka tuottaa sinne äärettömän fiksua materiaalia, joka me halutaan. Siellä on vaikuttajia, yksilöitä, jotka ovat isoja medioita, siellä on tollasia kuin Petteri, joita halutaan seurata. Siellä on ihmisiä ja asioita, jotka ovat tärkeitä ja siksi me olemme siellä.” BlueSkyn tulevaisuus näyttää valoisalta, mutta vielä ei tiedetä, onko se riittävän erilainen entiseen Twitteriin verrattuna. EU-sääntely tuo BlueSkyn ja X:n tulevaisuuteen omat mausteensa ja kriittisen massan saavuttaminen on epävarmaa. Kun joka palvelussa on tietty prosentti ääliöitä, se merkitsee sitten sitä, että BlueSkyssäkin niitä tulee olemaan ja mitä enemmän käyttäjiä on, sitä enemmän heitä on, Kortesuo muistutti. Vaskiluodon mielestä mielenkiintoista on, että väki jättää Twitterin; ei sen vuoksi, että olisivat löytäneet jotain parempaa, vaan koska he eivät halua olla Twitterissä. BlueSky on sitä samaa kuin Twitter, mutta eri paketissa. Mastodon on erilainen yllätyksetön vaihtoehto, jonka tulevaisuus on kiinni kriittisen massan syntymisestä.

Rousku nosti esiin YLEn tekemän kokeilun, jossa 13-vuotiaalle tytölle tehtiin tekoälyn avulla profiili TikTokiin. Reilut kuusi tuntia myöhemmin profiilissa liikkuneesta sisällöstä 95 % oli haitallista. Keskustelijoista Vaskiluoto kertoi, että YLE:n kokeilu järkytti ja siitä tuli huonot fiilikset. Se ei kuitenkaan yllättänyt, vaan oli sitä mitä odottikin. Hän kertoi kuitenkin olevansa tyytyväinen siitä, että asiasta keskustellaan näin havainnollisella tavalla. Muillakin sosiaalisen median alustoilla on algoritminsa, mutta TikTokin algoritmit ovat haitallisia, eikä niitä voi mitenkään säädellä, totesi Kortesuo. EU:lla ei ole kiinalaiseen TikTokiin vipuvartta.

Teksti: Reino Myllymäki