Systeemityöyhdistys Sytyke ry järjesti SystemAI-hybridiseminaarin keskiviikkona 22.11.2023 siten, että noin kaksikymmentä osallistujaa kohtasi Telian tiloissa Triplassa, Helsingissä ja loput noin kolmekymmentä osallistui tapahtumaan TIVIAn Teams-alustan kautta. Seminaarin yhteydessä järjestettiin Sytykkeen sääntömääräinen syyskokous.

Uuden oppiminen on kansalaisvelvollisuus

Keynote-puhujana oli tietokirjailija Petteri Järvinen, jonka esitys oli 99-prosenttisesti luomua. Hän kävi läpi tekoälyn historian tärkeimmät virstanpylväät vuodesta 1956. Hänen mukaansa ihminen-kone-suhde on ongelmallinen. ChatGPT:tä kohdellaan paremmin kuin ihmistä. Kaiken lisäksi se kannattaa. ChatGPT antaa parempia vastauksia, kun sille esitetään kysymykset asiallisessa muodossa. Tekoälyn kannalta tärkeä vuosi oli 2017, jolloin ilmestyi lyhyt raportti ”Attention is all you need”. Se avasi tien GPT-kielimalleihin jopa niin, että se kykenee ohjelmoimaan itseään.

Petteri Järvisen mukaan uuden oppimiskyky ihmisellä on parhaimmillaan 25–30 vuoden iässä. Siitä se lähtee laskemaan, mutta aikaisemmin laskevaa käyrää on kompensoitu kokemuksella. Nyt vaarana on, että kokemus on vääränlaista, jolloin kokemuksen vaikutus huonontaa oppimiskykyämme. Mutta: kiinnostuksella ja motivaatiolla voi edelleen vaikuttaa oppimiskäyrään. Ja IT-alalla jatkuva oppiminen on aina ollut itsestään selvää.

Järvisen mukaan ihmisen työkustannus kasvaa, tekniikan laskee. Se johtaa yhtälöön, jossa jokaisen velvollisuus on oppia uutta. Vaan mikä estää meitä oppimasta? Yksi vastaus on urautuminen, tuo aivojen tapa säästää energiaa. Se vaivaa niin neroja kuin taviksiakin. Miten välttää urautumisen vaara. Järvisen resepti on: 1. Ole utelias ja kokeile! 2. Nauti yllätyksistä ja ongelmista. 3. Tee tekoälystä oma työkalusi. 4. Älä ulkoista ydinosaamistasi. 5. Älä luota!

Kannattaa muistaa myös, että tekoäly ei tunne rajojaan, eikä tiedä epäonnistuneensa. Niinpä työtä riittää tekoälyn kaitsemisessa.

Jos Järvisen esitys oli 99-prosenttisesti luomua, mikä sitten ei ollut? Esitykseen sisältyi neljä tekoälyllä tehtyä kuvaa, joista yksi oli oikein onnistunut, kolme ei. Yhdessä kuvassa olevalla henkilöllä oli toisessa kädessä kuusi sormea, neljän poron valjakolla oli yhteensä 12 jalkaa ja sen sijaan, että Pekka ja Pätkä olisivat ajaneet lumimiestä takaa, kuvan mukaan se olikin toisin päin…

Tekoälystä buustia digitaalisiin kanaviin

Tapahtuman toisena puhujana oli Chatbot Product Owner Mira Lindfors Telialta. Hän kertoi Telian chatbot-kehityksestä vuodesta 2017 taustalla Telian ohjelma, joka keskittyy asiakkaan äänen kuuntelemiseen – läpinäkyvästi kehityksen tueksi.

Telialla chatboteja käytetään käyttötapausten ohjaamiseen ohjelmistorobotiikalle. Tyypillisiä ohjattavia tapauksia ovat sähköpostin lakkautus, laajakaistan irtisanominen ja 3G SIM -korttien päivitys. Lindforsin mukaan seuraava askel on käyttää tekoälyä tehostamaan digitaalisia kanavia, kuten chatbotteja. Tämä on vielä testausvaiheessa.

Tekoäly hallintaan

Tapahtuman kolmas puhuja oli tiedonhallinnan konsultti Kea Kangas-Lång Loihde Advancelta. Hän keskittyi esityksessään tekoälyn hallintoon eli AI Governanceen. Kean mukaan tekoäly on perimmiltään tietokoneohjelma, joka tekee aiemmin vain ihmisen tekemiä asioita, oppii ja tekee päätökset datan perusteella. Kaikki tekoälyssä perustuu dataan ja tekoäly tuottaa dataa.

Sata vuotta sitten mietittiin, miten autot saataisiin turvalliseksi osaksi yhteiskuntaa, nyt samassa roolissa on tekoäly. Kean kertomien esimerkkien valossa regulaatio onkin tarpeen, sillä tällä hetkellä ollaan kuin villissä lännessä. Odotukset ja regulaatio tuovat kuitenkin paineita, ja hyvä kysymys on, miten varmistetaan, että tekoäly täyttää tarpeet. Kean vastaus on: AI Governance.

Tekoälyn kehitys noudattaa elinkaarta, jonka kaikissa vaiheissa datan merkitys on ratkaiseva. Kea esitteli AI Governance -kehikon, joka on hänen mukaansa tapa varmistaa, että kaikki osa-alueet saavat tarvitsemansa huomion. Hän kiteytti esityksensä kolmeen asiaan: 1. Tekoäly on jo täällä. 2. AI Governance tuo kyvyn vastata vaatimuksiin. 3. AI Governance koostuu suuresta määrästä kyvykkyyksiä.

Vaikuttavin opinnäytetyö käsitteli automaatiotestausta

Tapahtuman yksi kohokohdista oli Sytykkeen vaikuttavimman opinnäytetyön julkistaminen. Vaikuttavimmaksi opinnäytetyöksi valittiin Jenny Holmbergin ”Automaatiotestaus: case ServiceNow Automated Test Framework (ATF)”, jonka hän teki Hämeen ammattikorkeakoululle.

Sytyke sai uuden toimintasuunnitelman, budjetin ja hallituksen

SystemAI-seminaarin jälkeen Systeemityöyhdistys Sytyke ry piti sääntömääräisen syyskokouksen, jossa vahvistettiin toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2024. Hallituksen puheenjohtajaksi nousi Paula Miinalainen, hallituksen jäseniksi Minna Anttonen, Jarkko Koistinaho, Jani Mäntysaari, Tero Niemi, Maaret Pyhäjärvi ja Kati Viik. Varajäseniksi valittiin Reino Myllymäki ja Minna Oksanen.

Artikkelin kansikuvassa Sytykkeen vuoden 2023 puheenjohtaja Timo Piiparinen lukemassa vaikuttavimman opinnäytetyön perusteluja. Kuva: Kati Viik