Johtaja Henrik Koivuranta Digialta kertoi ajatuksiaan onnistuneesta ohjelmistorobotiikasta TIVIA Lapin järjestämässä tapahtumassa perjantaina 28.4.2023 Rovaniemellä. Hän on työskennellyt ohjelmistotobotiikan parissa vuodesta 2017 ja robotiikan tietoturvan parissa vuodesta 2018.

Aluksi Koivuranta kertoi ohjelmistorobotiikan historiasta. Sen juuret ovat testausautomaatiossa, josta edettiin yhden ihmisen työasematyöskentelyn automatisointiin. Siitä on edetty prosessiautomaatioon, hyperautomaatioon ja yrityksen alusta-automaatioon (data fabric, enterprise platform automation). Kehityksen yhteydessä on huomattu, että ohjelmistorobotiikan soveltaminen edellyttää, että ohjelmistorobotille annetaan nimi ja identiteetti. Analogia perinteiseen työskentelyyn on selvä: on saatava selville, kuka teki ja mitä.

Vaikka ihmisen on tehtävä päätös, tätä päätöksentekoa voidaan tehostaa laittamalla ohjelmistorobotti tekemään tarvittavat valmistelutyöt. Vastaavasti ohjelmistorobotti voi tarkistaa hakemuksen liitteet eli onko hakija antanut tarvittavat tiedot. Tai arvioida työvoimanvuokrauksessa eri henkilöjen käytettävyyden todennäköisyyttä eri viikonpäivinä. Tai arvioi ulkomaansuoritusten toteutumisajankohtaa. Kaikissa tapauksissa lopullisen päätöksen tekee ihminen. Oikein sovellettuna ohjelmistorobotti vapauttaa asiantuntijat varsinaiseen työhönsä rutiinitehtävien parista.

Ohjelmistorobotti ei pidä kahvitaukoja eikä tee virheitä. Kun tarvitaan lisäkapasiteettia, sitä saadaan kopioimalla ohjelmistorobotti – kunhan lisensointi ei estä sitä. Kun ohjelmistorobotti törmää virheeseen, se voi raportoida ongelmasta ihmiselle, lopettaa tehtävän ja siirtyä seuraavaan.

Koivurannan mukaan suuri kysymys ohjelmistorobotiikan soveltamisessa on, ollaanko korvaamassa ihmistä vai automatisoimassa prosessia, niin suuri ero näkökulmissa on. Yleensä ohjelmistorobotiikan hyödyntämisessä haetaan taloudellista hyötyä, joka kuitenkin saattaa konkretisoitua tuotannon kasvuna tai toiminnan virheettömyytenä.

Teksti: Reino Myllymäki
Kuva: Reino Myllymäki