Vuosi 2023 on kahdella tapaa juhlavuosi. Ensimmäinen reikäkorttikone tuli Suomeen vuonna 1923, joten kuluva vuosi on tietojenkäsittelyn 100-vuotisjuhlavuosi. Reikäkortit liittyvät myös TIVIAn historiaan, sillä edeltäjämme Reikäkorttiyhdistys perustettiin 70 vuotta sitten.
Kun Reikäkorttiyhdistys perustettiin 26.11.1953, ei maassamme ollut nykykäsityksen mukaan yhtään tietokonetta. Tietojenkäsittelyä tehtiin reikäkorttikoneilla, joiden osalta heti sodan jälkeen koettiin reikäkorttikoneiden kysynnässä räjähdys, kun teollisuutemme yritti selviytyä suurista sotakorvaustilauksista. IBM oli osaltaan tukemassa selviytymistämme toimittamalla laitteita ja jopa perustamalla reikäkorttipainon Suomeen. Olimme osa Thomas Watson vanhemman kommunismin vastaista kampanjaa.
Ruotsin kokemusten pohjalta Reikäkorttiyhdistyksestä tehtiin merkkiriippumaton, jäseniksi hyväksyttiin henkilöjäsenten lisäksi myös liikejäseniä ja johtoportaan lisäksi niitä, jotka tekivät käytännön työt. Palkka-asioihin ei haluttu sekaantua. Periaatteet ovat säilyneet toiminnan ytimessä jo 70 vuotta.
Reikäkorttiyhdistys perustettiin vaikeaan tilanteeseen. IBM:llä oli laitteiden monopoli, huolto ei oikein toiminut ja laitetoimituksissa oli ongelmia. Reikäkorttiyhdistys perustettiin siten reikäkorttikoneiden käyttäjäyhdistykseksi eli käyttäjät kokosivat rivit ongelmien selättämiseksi. Alkuvuosina yhdistys olikin reikäkorttiammattilaisten yhteistyöelin ja vertaistukiryhmä.
Reikäkorteista tietokoneisiin
Maamme siirtyi automaattisen tietojenkäsittelyn aikaan, kun Postisäästöpankin Ensi-tietokone IBM 650 käynnistettiin 17.10.1958. Varsinaisten tietokoneiden määrä alkoi lisääntyä ja niinpä Reikäkorttiyhdistys vaihtoi syksyllä 1960 nimensä Tietokoneyhdistykseksi ja Reikäkortti-lehti muuttui vuoden 1961 alusta Tietokone-lehdeksi. 1960-luvulla Tietokoneyhdistys oli automaattisen tietojenkäsittelyn pioneerien vertaistukiryhmä, joka järjesti muun muassa koulutusta. Kun tietokoneita otettiin käyttöön muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla, yhdistys perusti kerhoja Imatralle, Lahteen, Satakuntaan, Kymenlaaksoon, Pirkanmaalle ja Turkuun. Kun yliopistotason tietotekniikkaopetus saatiin alulle vuosikymmenen loppupuolella, professorit ja lehtorit olivat Tietokoneyhdistyksen aktiiveja.
Tietokoneyhdistyksellä oli suuri rooli opistotasoisen tietotekniikkakoulutuksen käynnistämisessä 1970-luvun alussa. Olimme perustamassa ja tukemassa ATK-instituutin kannatusyhdistystä ja sitä kautta ATK-instituuttia, joka tunnetaan nykyään Haaga-Helia ammattikorkeakouluna. Moni liittokokous 1970-luvulla päättyi julkiseen kannanottoon koskien koulutusta, tietoliikennettä tai muuta ajankohtaista asiaa.
Myös kansainvälinen yhteistyö alkoi. Suomessa järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen NordDATA-kongressi vuonna 1968 ja sen jälkeen neljän vuoden välein. Tietokoneyhdistyksen muuttuminen vuonna 1972 Tietojenkäsittelyliitoksi oli osa toiminnan muuttumista valtakunnalliseksi. Alueelliset kerhot muuttuivat alueyhdistykseksi ja alueille, joissa ei paikallista yhdistystä ollut, perustettiin niitä. Samaan aikaan oltiin mukana myös maailmanlaajuisessa IFIP-järjestössä aktiivisena toimijana.
TIVIA 70 -juhlaseminaari ja cocktailtilaisuus
TIVIAn 70-vuotisjuhlavuoden huipentava juhlaseminaari ja cocktailtilaisuus järjestetään keskiviikkona 8.11. Messukeskuksessa Teknologia 23 -tapahtuman yhteydessä.
Kun henkilörekisterilain valmistelu venyi, Tietojenkäsittelyliitto teki asiasta omat ohjeensa, jotka olivat jäsenyrityksille tärkein ohjenuora peräti kymmenen vuoden ajan vuosina 1976–1986.
Vuoden 1982 lopulla Tietojenkäsittelyliitto yhdessä Insinöörilehtien kanssa perusti Tietoviikko Ky:n julkaisemaan ensin kahden viikon, myöhemmin viikon välein ilmestyvää Tietoviikko-lehteä. Sen rinnalla julkaistiin omaa jäsenlehteä vuoteen 1991 saakka, jonka jälkeen Tietoviikko toimi liiton jäsenlehtenä. Lehti elää edelleen Tivi-nimisenä.
1980-luvulle tultaessa perustettiin Suomen Atk-kustannus Oy kirjallisuuden kustantajaksi ja koulutusten järjestäjäksi sekä Tietojenkäsittelyliiton tutkimussäätiö tutkimustoiminnan tukijaksi. Suomen Atk-kustannuksesta kehittyi maamme merkittävin toimija tietotekniikkakirjallisuuden alueella. Tietojenkäsittelyliitto oli myös yhdessä valtiovarainministeriön ja ATK-instituutin kannatusyhdistyksen kanssa Tietotekniikan Kehittämiskeskus TIEKEä ja rahoitti sen toimintaa vuoteen 1995. TIEKEhän toimii edelleenkin, tosin nimellä Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus.
1980-luvulla perustettiin Tietojenkäsittelyliiton rinnalle Tietotekniikan Liitto, joista toiselle kuului järjestötoiminta ja toiselle liiketoiminta. Liitot yhdistettiin vuosikymmenen loppupuolella, kun oli saatu varmuus yhteisön yleishyödyllisyydestä, millä oli suuri vaikutus verotukseen.
Mikrotietokone mullisti tietotekniikan
IBM PC:n esittely Suomessa ja sitä seurannut kloonimikrojen tulo markkinoille muutti alaa enemmän kuin silloin ymmärrettiinkään. Alan kirjallisuudelle ja koulutukselle tuli uusi suunta, johon Suomen Atk-kustannus Oy vastasi laajalla tarjonnalla. Apuyhtiön hallinta alkoi olla vaikeaa ja se myytiin vuosikymmenen lopulla. Uudeksi koulutusyhtiöksi perustettiin nykyinen TIVIA Infuture Oy.
Tietotekniikan liitto toimi aktiivisesti myös tietokoneen ajokortin syntymisessä. Liitto oli rahoittamassa sen kehittämistä, kaupallistamista ja kansainvälistämistä 1990-luvulla. Pohjoismainen yhteistyö neljän vuoden välein järjestettävine kongresseineen tuli tiensä päähän ja kansainvälinen yhteistyö siirtyi osin eurooppalaiseen CEPIS-järjestöön, jota liitto oli perustamassa.
1980-luvun lopulla liitto alkoi jakaa tietotekniikkavaikuttaja- ja tietotekniikkatuotepalkintoja sekä Tietojenkäsittelytieteiden Seura väitöskirjapalkintoa ansioituneille. Palkitsemistoiminta on jatkunut ja laajentunut 2000-luvulle tultaessa.
Nykyään TIVIA ry jäsenyhdistyksineen on merkittävä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden verkosto, joka järjestää tapahtumia ja koulutusta. TIVIA on ollut myös järjestämässä ja tukemassa tutkimustoimintaa, josta yksi esimerkki on IT-barometri vuodesta 2007 alkaen ja toinen 31.8.2023 päättynyt Green ICT -hanke. Tämän lisäksi TIVIA on lausuntotoimintansa avulla aktiivisesti vaikuttamassa yhteiskuntamme kehitykseen.
Paljon saatiin aikaan, toivottavasti paljon on myös edessä.
TIVIA on ollut 70 vuotta tekemässä ICT:llä tulevaisuutta
– poimintoja teoista
Automaattisen tietojenkäsittelyn pioneerien yhteistyöverkosto
Opistotasoisen tietotekniikan koulutuksen luominen: ATK-instituutti
Liiton ohjeet henkilörekisterin pidosta yrityksille
Tiedonsiirron yhteistyöelimen ja TIEKEn perustaminen
Rahoituksen hankkiminen Helsingin yliopiston 3. tietojenkäsittelyn professuuriin
Tietokoneen ajokortin kehittäminen ja kansainvälistäminen
Reino Myllymäki
Artikkelin kirjoittaja Reino Myllymäki on TIVIAn kehityspäällikkö,
joka on selvittänyt liiton ja tietotekniikan kehitystä 70-vuotishistoriikkia varten.
Kuva: TIVIAn arkisto
2023 on TIVIAn 70-vuotisjuhlavuosi
#TIVIA70
TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat myös vapaasti luettavissa. Lisäksi TIVIA Newsin digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla