Tekoälyä ja juridiikkaa

Tekoäly tulee ja LinkedIn-julkaisujen perusteella asiantuntijoiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Mihin tekoälystä on, mitä on hyvä huomioida lakimielessä ja viekö tekoäly meidän työmme? Muun muassa nämä aiheet keskusteluttivat osallistujia ICT Leaders Finland ry:n sekä lakitoimisto Fondian järjestämässä juridiikkaillassa 31.5.2023.  

ICT Leaders Finland ry (ILF) on liiketoiminnan ja tietohallinnon johtamisesta kiinnostuneiden ammattilaisten valtakunnallinen yhdistys. ILF on toimittajista riippumaton. ILFin tavoitteena on edistää hyviä tietohallinnon johtamiskäytäntöjä sekä liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyötä. ILF on TIVIAn jäsenyhdistys. ILF.FI

Tekoäly on tämän hetken kuumimpia keskusteluaiheita ja oletettavasti kukaan lukija ei ole välttynyt tekoälyn tekemiltä runoilta tai muilta kirjallisilta tuotoksilta. Kuitenkin tekoälyllä on paljon enemmän annettavaa liiketoiminnalle ja johtamiselle kuin mitä hauskat kokeilut antavat ymmärtää. Tekoäly voi tunnistaa yrityksen datamassasta henkilöstön osaamisen, auttaa osaamisen kehittämisessä ja tehdä osaamistaulukoiden keräämisen tarpeettomaksi. Datamassasta voidaan myös tunnistaa strategian jalkautumista ja tekoäly voi poimia tietomassasta prosessien virtaustehokkuutta parantavia kehityskohteita. Samalla kun kehityskohteet tunnistetaan läpi prosessin, mahdollistetaan myös toimintojen välisten siilojen purkaminen ja haastetaan johtajia katsomaan toimintaa yli toimintorajojen.

Tekoälyn kouluttamisen ja hyödyntämisen osalta on yrityksissä huomioitava henkilötietolaki. Käytettyyn aineistoon on turvallisinta suhtautua sillä olettamuksella, että aineisto sisältää henkilötietoja. Tällöin henkilötietojen käsittely alkaa jo käytettävän tiedon anonymisoinnista.

Edellinen Seuraava

Tekijänoikeuksien näkökulmasta tekoäly on täysin vastuuton. Kaikki löytyvä aineisto on tekoälyn käytettävissä ja tekoälyn käyttäjä voi jäädä ilman tietoa lähteen tekijänoikeusrajoituksista. Tämän vuoksi tekoälyn tuottama teksti on hyvä pohja, jota kannattaa itse jalostaa omaan käyttöön, sillä vastuu lopputuloksesta on aina tekoälyn käyttäjällä. Pohdittavaksi jää, että mikä on tiedon laatu, jos internet täyttyy enimmäkseen tekoälyn tuottamasta sisällöstä?

Tekoälyn (erityisesti keskustelevat tekoälyt) tuottamaan sisältöön ei voi koskaan täysin luottaa. Tämän vuoksi tuotoksia ei hyväksytä myöskään viitemateriaaliksi tieteellisiin dokumentteihin. Tulevaisuudessa tekoälyn hyöty onkin tuottavuuden ja datan käytön innovoinnissa, ei niinkään sen tulkinnassa, kuten sitä nykyään halutaan käyttää.

Juridinen näkökulma tekoälyyn on tällä hetkellä varsin perinteinen. Tulkinnassa lähinnä yhdistellään vanhoja periaatteita, käytäntöjä ja regulaatioita. Juridisessa mielessä meiltä puuttuvat määritykset siitä, mihin tekoälyä saa käyttää ja missä se saa tehdä päätöksiä. Tämä on jo reguloitu, mutta on perusrakenteeltaan naiivia, eikä siten tulevaisuuden kestävää. Jos maailmalla on jo useita valtioita, jotka tuottavat itsenäiseen taisteluun pystyviä yksiköitä ja tekoälyllä varustettuja ihmisten seurantajärjestelmiä, pitäisi tulevaisuuden regulaatioiden olla askelta edellä, ei kaksi jäljessä.

Teksti: Juha Matilainen
Kuvat: Pete Nieminen