Hidasta oppimista

Systeeminsuunnittelusta tehtiin ensimmäinen kattava suomenkielinen kirja 60 vuotta sitten. Sytykkeen piirissä heräsi pohdintaa, mitä pysyvää noista alkuajoista on jäljellä, ja onko opittu oikeastaan mitään? Oppivatko uudet sukupolvet vain omista virheistään vai myös menneiden sukupolvien kokemuksista? Teimme tästä aihepiiristä kyselyn muun muassa Sytykkeen jäsenistölle helmikuussa 2023. Saimme 69 vastausta vastausprosentin ollessa noin 10. Onneksi kokeneimmat vastasivat kohtalaisen ahkerasti, ja heillähän pitäisi olla sanottavaa tästä asiasta.

Vastausten perusteella ollaan realisteja. Järjestelmäkehityksessä ei olla verrokkimaita tai -organisaatioita edellä, pikemminkin samalla tasolla tai jopa hieman jäljessä. Jotkut vastaajat pitivät erityisesti toimialaosaamistaan hyvänä ja erottuivat siten edukseen.

Järjestelmäkehitys oli 60 vuotta sitten innostuneiden edelläkävijöiden vastuulla. Kärkialoina olivat teollisuus ja pankit. Kyselyyn vastaajat jakaantuvat suhteellisen tasapuolisesti tuottaja- ja hyödyntäjäorganisaatioihin tehden varsin monipuolisesti johtamistöitä tai järjestelmäkehitystä.

Työn tavoite oli 60 vuotta sitten useimmiten selkeä: tunnistetun tietomassan käsittelyn automatisointi. Tästä tuli alan yleisnimikekin, automaattinen tietojenkäsittely eli ATK. Tavoitteisiin on tullut lisää vaikeutta, kun IT-järjestelmien odotetaan tuottavan liiketoiminnalle hyötyjä tai olevan mahdollistajia, jopa innovaatioita. Vuoropuhelu liiketoiminnan johdon ja järjestelmäasiantuntijoiden välillä on kyselyn mukaan hyvällä tasolla. Vaatimusten asettaminen ja ymmärtäminen on edelleen vaikeaa ammattilaisten mielestä. On myönnettävä, että järjestelmätkin ovat nykyään monimutkaisempia ja -tasoisempia kuin alkuaikoina. Silloin korostui tarkka kustannusten hallinta, kun laitteet ja muistit olivat kalliita.

Kyselyn perusteella asiantuntijat ovat varsin tyytyväisiä siihen, miten heidän työtään johdetaan. He kokevat tulevansa kuulluksi, joten työmotivaatio on hyvällä tasolla. Kehittämisen tarvetta on ensisijaisesti hyödyn konkretisoinnissa. Datassa nähdään tulevaisuus; pitää oppia muuttamaan ja jalostamaan se rahaksi ja muuksi hyödyksi.

Kysely ei nosta esille suuria otsikoita. Asiantuntijat kokevat olevansa hyvin perillä liiketoiminnan haasteista ja epäonnistumisen uhista. Järjestelmäkehityksen pitää olla tulevaisuudessa jossain määrin kaikkien hallussa. Hype-vaiheessa olevia uusia termejä pulpahtelee pintaan, alkaen digitalisaatiosta aina metaversumiin ja vihreään koodiin asti. Järjestelmäkehitys on tulevaisuudessakin moniottelua ja ristipaineisssa pärjäämistä.

Teksti: Risto Nevalainen

Kuva: Risto Nevalainen, Markku Tukiainen

Sytyke ry yhdistää tietojärjestelmätyön ammattilaiset. Julkaisemme Sytyke-lehteä ja  järjestämme vuosittain seminaareja ja teemailtoja ajankohtaisista aiheista. Tuemme osaamisyhteisöjä, joiden jäsenet välittävät toisilleen aihepiiriensä syvällistä tietoa ja trendejä.  Sytyke ry:n jäseniksi voivat liittyä kaikki ohjelmistokehityksestä kiinnostuneet yksityiset henkilöt, yritykset ja organisaatiot. Sytyke ry:n toiminta-alueena on koko Suomi. Sytyke on TIVIAn jäsenyhdistys ja se on perustettu 1979. sytyke.org

TIVIA News on TIVIAn jäsenlehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 2016. Lehti ilmestyy myös osana painettua Tivi-lehteä. TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat myös vapaasti luettavissa. Lisäksi TIVIA Newsin digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla.