Toisaalla tässä lehdessä Ossi Mäntylahti kertoo syksyllä järjestettävästä ERP Days Helsinki -tapahtumasta, joka kokoaa yhteen toiminnanohjausjärjestelmien toimittajat. Tapahtuman keskiössä ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Suurissa yrityksissä ERP on ollut jo pitkään olennainen osa järjestelmäympäristöä, pienissä ei niinkään. Lisäksi pienempien yritysten voimavarat ERP-järjestelmän ottamiseksi käyttöön ovat pienemmät, samoin epäonnistumisen sietokyky.

Olen tutkinut vuodesta 2009 tietojärjestelmäprojektien onnistumista. Yksi lähteistäni on ollut Panorama Consulting Groupin ERP Report, jonka tämän vuoden raportti on jälleen karua luettavaa. Tutkimuksen 183 vastauksen mukaan 47 % projekteista ylitti budjettinsa vähintään lievästi, 9,3 % pahoin. 42 % ylitti aikataulunsa, 11,5 % pahoin. 83 % vastaajista ilmoitti, että sijoitetun pääoman tuotto vastasi odotuksia, mikä on siinä mielessä erikoista, että läheskään kaikki eivät tiedostaneet hankkeen hyötyjä, ja vielä harvempi oli laskenut ne.

Itseäni ilahdutti räätälöimättöminä käyttöönotettujen järjestelmien määrä. Niitä oli noin kolmannes. Rankasti räätälöityjä oli enää viidennes tapauksista. Olen itse nähnyt valmisjärjestelmien räätälöimisen koko kehitysprojektin vaarantavana tekijänä. Ei ole selvitetty, mistä tuotteista tai prosesseista yrityksen kilpailukyky tulee, ja muutosjohdettu organisaatiota muilta osin valmisjärjestelmien standarditoiminnallisuuksien hyödyntämiseen.

Raportti ei suoraan kerro ERP-projektien onnistumisen tasoa, mutta arvioin sen olevan edelleen 60–70 %. Kolmannes hankkeista epäonnistuu pahoin. Tyydymmekö jatkossa tähän tasoon?

Ihailen pitkäjänteistä työtä, jolla lentoliikenne on saatu kehitettyä kaikista liikkumismuodoista turvallisimmaksi. Pitäisikö tietojärjestelmäprojektien suhteen lähteä samalle tielle? Jos vastaus on kyllä, ensimmäinen askel olisi tutkia jokainen epäonnistunut projekti ja selvittää epäonnistumisen lähi- ja juurisyyt. Ja ottaa opiksi.

Reino Myllymäki
kehityspäällikkö, TIVIA
LinkedIn