Digitaalisilla liiketoimintamalleilla menestykseen

Suomi on kansainvälisissä vertailuissa yksi maailman digitalisoituneimmista maista. Digitalisaation hyödyntäminen laahaa kuitenkin perässä, sillä dataa jää usein hyödyntämättä liiketoiminnalle innovatiivisella ja tuottavalla tavalla.

Mikä digitaalinen liiketoimintamalli? Asia ei ole uusi ja pidemmälle vietynä puhutaan esimerkiksi alustataloudesta ja API-liiketoiminnasta, muitakin nimiä ja kuvauksia löytyy. Kaikilla kuitenkin yhteistä on liiketoiminta, joka perustuu jalostettuun dataan. Datalla luodaan uudentyyppistä, ja myös usein globaalista, liiketoimintaa jalostamalla omaa ja ulkopuolista dataa digitaalisilla liittymillä. Data jalostetaan muotoon, jota organisaatio itse ja myös yhteistyökumppanit voivat hyödyntää. Esimerkiksi verkkokauppa voi luoda uusia tapoja esittää asiakkailleen tuotteita yhdistämällä ulkopuolisen kumppanin jalostamaan dataan tai kauppakeskus voi automatisoida markkinointia keskuksen yritysasiakkaiden ja oman datan avulla. Valmistavan teollisuuden toimijat voivat yhdessä rakentaa liiketoimintamalleja, joissa tilaus ja tuotanto perustuu kunkin yrityksen vapaaseen kapasiteettiin tai matkailuala voi rakentaa tuotetarjonnan reittivalintojen ja asiakasprofiilien perusteella. Mallit rakennetaan luonnollisesti aina kitkan vähentämiseksi ja asiakkaille hyödyksi.

Pohjimmiltaan kyseessä on kilpailukyvyn varmistaminen ja ylläpitäminen innovatiivisilla digitaalisilla ratkaisuilla rakentamalla uusia liiketoimintamalleja. Yksin on yritysten usein haastavaa tuottaa näitä eli tarvitaan nk. liiketoimintaekosysteemejä. Näissä kehittämispanostus tapahtuu esimerkiksi fokusoimalla kokonaisvaltaiseen API-strategian kehittämiseen ja datan jalostukseen liiketoimintamallien ja liiketoimintaekosysteemin tueksi sen sijaan, että keskitytään yksittäisten sisäisten tai ulkoisten prosessien kehittämiseen. Kehittäminen koskee sekä pieniä että suuria yrityksiä ja kaikkia toimialoja poikkileikkaavasti.

Asian tärkeys näkyy nyt erilaisissa kansallisissa ohjelmissa: Business Finland on uudessa Data Economy -ohjelmassaan tilanneet Frost & Sullivan -nimiseltä kansainväliseltä yritykseltä tutkimuksen, jossa on käyty läpi Suomen mahdollisuuksia. Sitralla on Datasta kasvua -ohjelma, ja valtiovarainministeriö julkaisi viime vuonna Julkisen hallinnon API-periaatteet. Myös TIVIAssa on huomioitu asia: Tietotekniikan tutkimussäätiöltä voidaan 2023 hakea aiheeseen liittyvää tutkimustyön tukea.

Teksti: Michael Lindholm, CEO, Musaa Oy, hallituksen jäsen, TIVIA

Kuva: Shutterstock