Olen aikaisemmin kirjoittanut tietokoneiden käyttökierrosta ja kierrätyksestä, mutta vielä on käsittelemättömiäkin asioita. Nyt ajattelin kirjoittaa laite- ja palveluasioista TCO:n näkökulmasta.

Työnantajani vuoden 2000 ympärillä oli YIT, joka noihin aikoihin oli lähinnä rakennus- ja talotekniikkakonserni, jota palvelin tietohallinnon osastopäällikkönä ja 1.9.2000 alkaen yhtiöitetyn tietohallinnon toimitusjohtajana. YIT:llä oli tuohon aikaan 250 kiinteää toimipistettä ja saman verran muuttuvaa toimipistettä (työmaata) Suomessa. IT-tukihenkilöitä ei ollut kuin muutamalla paikkakunnalla.

Jo tuohon aikaan tukipalveluista aiheutuvat kulut olivat – laitekustannusten ohella – merkittävä kustannustekijä työasemien TCO:sta (Total Cost of Ownership). Ja tukipalvelujen kallein komponentti oli lähitukikäynti tietokoneen luona, usein autolla ajaen tai lentokoneella lentäen.

Osa tukitehtävistä pystyttiin jo tuohon aikaan hoitamaan etäältä, mutta ei kaikkia – niin kuin ei nytkään. Esimerkiksi jos työaseman muistia joudutaan kasvattamaan, se on tehtävä fyysisesti joko niin, että lähitukihenkilö tulee mikrotietokoneen luo tai päinvastoin. Viimeksi mainittu vaihtoehto ei ollut suosiossa, kun se merkitsi käytännössä viikkoa ilman työasemaa. Toki vikaantumisen yhteydessä mikrotietokoneita paketoitiin ja lähetettiin huoltoon.

Tavoitteena oli, että kone pysyisi 2,5–3 vuotta asiakkaalla ilman, että lähituen tarvitsisi käydä sen luona. Ratkaisumme oli tilata tietokoneet ylitäydellisinä. Koneisiin tilattiin enemmän muistia ja suuremmat kiintolevyt kuin mitä välitön tarve oli. Tämä toki nosti laitteiden hankintahintaa ja sitä kautta TCO-kustannuspinon inventory cost -osuutta. Toisaalta ratkaisu pudotti – silloisen näkemyksemme mukaan – service cost -osuutta enemmän kuin nosti inventory cost -osuutta, joten ratkaisu koettiin kannattavaksi.

Silloin ajattelimme asioita lähes pelkästään rahan ja asiakaskokemuksen kautta. Kun nyt tarkastelee asiaa vihreyden näkökulmasta, ratkaisu kuulostaa edelleen kestävältä, joskin kehitys on tuonut tullessaan uusia mahdollisuuksia. Nykyään on mahdollista ottaa käyttöön hyllystä varalaite, joka kirjautumisen yhteydessä muuntuu käyttöjärjestelmän ja ohjelmistojen osalta käyttäjän roolia ja tarpeita vastaavaksi. Mutta vihreyden takia edelleenkin on tärkeää, että laite pysyy mahdollisimman pitkän aikaa samalla asiakkaalla ilman, että tukihenkilön tarvitsee käydä laiteen luona tai laitetta tarvitsee lähettää. Molemmat kun kuluttavat energiaa ja tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä.

Sitäkin voi pohtia, tarjoaako paremmin varusteltu laite pidemmän elinkaaren. Todennäköisesti, mutta ei tietenkään varmasti. Vihreys ei ole yksinkertainen juttu näissäkään asioissa.

Kuva: Shutterstock

Reino Myllymäki
kehityspäällikkö, TIVIA
LinkedIn