Kevätseminaarissa puhuttivat 5G ja lohkoketjut

Sytykkeen kevätseminaari järjestettiin 20.3.2018 Telian tiloissa teemanaan yllä mainitut lohkoketjut ja 5G-teknologia. Kumpikin aihe puhutti osallistujia vielä pitkälle esitysten jälkeen.

Huippunopeat 5G-verkot tekevät tuloaan ja Suomessa näihin päästään käsiksi todennäköisesti ensi vuoden aikana. Tämä on odotettu uudistus niin kuluttajille kuin yrityspuolelle, kun tiedonsiirtonopeuden odotetaan kasvavan entisestään ja viiveiden pienenevän. Toinen uusi tekniikka, lohkoketjut, tulee monien mukaan olemaan internetin uusi vallankumous. Nämä hajautetut elektroniset tilikirjat ovat lähes mahdottomia väärentää ja ovat omiaan auttamaan tunnistautumisessa internetissä sekä luomaan luottamusta osapuolien välillä.

Sytykkeen kevätseminaari järjestettiin 20.3.2018 Telian tiloissa teemanaan yllä mainitut lohkoketjut ja 5G-teknologia. Kumpikin aihe puhutti osallistujia vielä pitkälle esitysten jälkeen.

Mikä 5G ja milloin?

Mika Raitola Telialta piti seminaarin ensimmäisen puheenvuoron 5G:stä. Vuosien varrella on siirrytty puhelut mahdollistavasta 2G-teknologiasta, 3G:n mahdollistamaan mobiiliin nettikäyttöön ja nykyään laajassa käytössä olevan 4G-teknologian mahdollistamaan videoiden katseluun ja suoratoistoon mobiilissa. Vaikka 4G mahdollistaakin nyt esimerkiksi videoneuvottelut mobiiliverkon kautta, kapasiteetti on tulevaisuudessa loppumassa kesken. Suomessa käytetään mobiilidataa eniten maailmassa per asukas ja datan käyttö on vain kasvamassa. 5G tulee olemaan vastaus kasvavien datamäärien välittämiseen.

- 5G ei sinänsä ole kaiken muuttava teknologia, vaan suuri osa 5G:n mahdollistamista asioista kyetään tekemään jo nyt, mutta 5G lisää suorituskykyä, selventää Raitola. Virtuaalitodellisuus, videot, videoneuvottelut, videoanalytiikka ja esimerkiksi älykaupungin toiminnot vievät paljon dataa, johon nykyinen tiedonsiirtokapasiteetti ei riitä. Älykodit ja -toimistot, joissa esineetkin ovat yhdistetty internetiin ja joissa voidaan automaattisesti seurata esimerkiksi ilmanlaatua ja lämpötilaa tulevat tarvitsemaan nykyistä enemmän kaistaa.

- 5G-teknologia ei ole kaukana tulevaisuudessa vaan esimerkiksi Korean olympialaisissa esiteltiin jo 5G-palveluita, vaikkakin ne saivat vähemmän mediahuomiota Suomessa kuin olympiamitalistit, naurahtaa Raitola. Tänä vuonna Telia lanseeraa 5G:n Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Yhdysvalloissa, Kiinassa ja esimerkiksi Koreassa lanseerauksia on jo tehty. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan 5G-taajuuksia jaetaan Suomessa vuonna 2019 ja tämän jälkeen on odotettavissa myös matkapuhelinvalmistajilta 5G-laitteita markkinoille. Raitolan arvion mukaan vuonna 2022 on saatavissa jo lippulaivapuhelimia halvempaa ”massatuotantoa” puhelimista 5G-teknologialla 4G:n jatkaessa edelleen rinnalla.

Identiteetin hallinta lohkoketjuissa

Identiteetit ja niiden hallinta on tällä hetkellä yksi isoimpia ja hypetetyimpiä alueita mitä lohkoketjuissa on, kertoo Antti Kettunen Tiedolta. Internetiä ei ole alun perin rakennettu ihmisiä varten vaan koneiden yhdistämistä toisiaan varten. Tästä syystä esimerkiksi tunnistautumiseen ei ole olemassa vielä mitään yleisesti ja globaalisti käyttöönotettua keinoa. Esimerkiksi kaupankäynti yksilöiden kesken perustuu pitkälti luottamukseen. Turvallisuudentuntua ja toisen identiteetin vahvistamista pyritään tekemään esimerkiksi eri kauppapalvelujen tarjoamien tähtiluokitusten kautta selvittämällä ”kuka on luotettava myyjä”. Ilman luotettavaa tunnistautumista on kuitenkin hankala sanoa kenen kanssa internetissä on tekemisissä.

Tällä hetkellä henkilöitä voidaan tunnistaa Suomessa TUPAS-tunnistautumisen kautta, jolloin identiteetti varmistetaan esimerkiksi pankilta tai operaattorilta. Nykyiset tavat ovat kuitenkin vain tiettyjen toimijoiden takana ja tieto on siiloutunutta. Kettunen kertoo uudesta Sovrinin palvelusta, joka on uudenlainen tapa identiteetin hallintaan. Sovrinin globaali identiteettiverkko tarjoaa mahdollisuuden käyttää mitä tahansa tietoa tunnistautumiseen. Harvat organisaatiot tekevät mitään henkilötunnuksella, joten he voivat pyytää tiettyä tarvitsemaansa tietoa ja henkilö voi puolestaan jakaa pelkästään yhden tiedon paljastamatta esimerkiksi ikää, sukupuolta tai muita kyseiselle organisaatiolle tarpeettomia informaatioita itsestään. Sovrinin globaali identiteettiverkko tarjoaa mahdollisuuden käyttää mitä tahansa tietoa tunnistautumiseen. Itse tietoja ei tallenneta palveluun vaan ne pysyvät tiedon ”omistavalla” taholla, oli se sitten pankki, vrk tai vaikka urheiluseura, joka ainoastaan tarjoaa pääsyn tietoihin niitä pyydettäessä. Näin myöskään tiedon ajantasaisuudesta ja sen päivittämisestä ei muodostu ongelmaa. Tämän tyyppisessä identiteettiverkossa kuka tahansa ihminen tai organisaatio voi saada identiteetin ja kontrolloida sitä itse. Muut tahot voivat vahvistaa tämän identiteetin jolloin henkilö tai organisaatio pystyy jakamaan eri tahojen vahvistamaa tietoa itsestään.

Identiteettiverkot ja hajautetut tilikirjat tarjoavat nyt ensimmäistä kertaa myös organisaatioille mahdollisuuden digitaaliseen identiteettiin. Näitä keinoja hyödyntämällä organisaatio voi kertoa todistettavasti ketkä henkilöt voivat toimia organisaation nimissä, ketä ovat yrityksen edustajat ja osakkeenomistajat. Lohkoketjuteknologiat voivat siis tulevaisuudessa ratkaista niin henkilöiden kuin organisaatioiden tunnistautumisongelmat.

Mika Raitola, Telia