TIVIA haluaa omalta osaltaan tehdä ICT-alaa tunnetuksi toimialana, joka tarjoaa digitalisaation myötä uusia tehtäviä, joihin naisten edellytykset usein sopivat miehiä paremmin.

Naisilla on useita eri vahvuuksia, joista mainittakoon pitkäjänteisyys, sujuva kommunikaatio, asioiden loppuunsaattaminen, aikatauluista kiinnipitäminen sekä kyky johtaa monta asiaa yhtaikaa. TIVIA haluaa omalta osaltaan tehdä ICT-alaa tunnetuksi toimialana, joka tarjoaa digitalisaation myötä uusia tehtäviä, joihin naisten edellytykset usein sopivat miehiä paremmin. Esimerkkeinä mainittakoon erilaiset asiakkuuksien ja projektien hallintaan, viestintään ja markkinointiin sekä käyttöliittymäsuunnitteluun ja palvelumuotoiluun liittyvät tehtävät.

Olemme toimittaneet ICT-leidien uratarinoita -julkaisun jo useana vuonna. Teokseen on kerätty poikkileikkaus ICT-alan naisista ja heidän uratarinansa.

Tässä yksi tarina, jonka haluamme tänään kanssasi jakaa:

Marjo Kauppinen, professori, tietotekniikan laitos, Aalto-yliopisto

Miten pitkään olet ollut ICT-alalla?

Pitkään – yli kolmekymmentä vuotta. Ensimmäinen tietotekniikkaan liittyvä työni oli 80-luvun puolessa välissä Sheffieldissä, Englannissa. Koodasin kesäharjoittelijana terästehtaissa käytettyyn valssaamojärjestelmään pienen pientä osaa. Se oli ikimuistoinen kesä.

Miten päädyit töihin ICT-alalle? Opiskelitko alaa?

Lukion jälkeen opiskelin sähkötekniikkaa Oulun yliopistossa. Ensimmäinen ohjelmointikurssi koukutti. Oli kiehtovaa suunnitella ohjelmia, koodata ja nähdä, miten ohjelmat toimivat. Opiskelujen loppuvaiheessa innostuin tekoälystä. Silloin puhuttiin asiantuntijajärjestelmistä, joihin koodattiin kokeneiden ihmisten asiantuntemusta. Näiden järjestelmien tavoitteena oli auttaa ammattilaisten, esimerkiksi lääkäreiden, päätöksentekoa. Tein tekoälyyn liittyvän diplomityön Koneella ja se oli yksi parhaista opiskelukokemuksista. Työskentelin Koneella kaiken kaikkiaan kymmenen vuotta erilaisissa ohjelmistosuunnitteluun liittyvissä tehtävissä Suomessa ja Englannissa. Tuona aikana pääsin näkemään, miten ohjelmistojen merkitys kasvoi sekä hisseissä että hissien valmistuksessa, myynnissä ja huollossa.

Koneen tuotekehitysyksikössä aloin tehdä väitöskirjaa varsinaisen työni ohessa. Minua kiinnosti tutkia, miten käyttäjien tarpeita selvittämällä voidaan tehdä parempia ohjelmistotuotteita. Vuosituhannen vaihteessa minulle tarjoutui mahdollisuus ottaa opintovapaata ja siirtyä Helsingin teknilliseen korkeakouluun. Väittelin tekniikan tohtoriksi 2005. Tutkimustyö oli niin mielenkiintoista, että päätin jäädä tutkijaksi. Nyt olen tehnyt tutkimus- ja opetustyötä lähes 20 vuotta tietotekniikan laitoksella ja rakastan työtäni edelleen.

Miksi ICT-alalla on hyvä työskennellä?

On jännittävää olla alalla, joka vaikuttaa kaikkialla. Ohjelmistot ovat levinneet vuosien varrella siten, että nykyisin on enää vaikeaa keksiä aluetta, jossa tietotekniikan osaamista ei tarvittaisi. Omaa sydäntäni lähellä on digitaalisten palveluiden kehitystyö, koska siinä yhdistyy luovuus ja systemaattisuus. Parhaimmillaan kehitystyön tuloksena syntyy uusi innovatiivinen palvelu, joka ylittää käyttäjien odotukset. Tällä alalla on mahdollista parantaa maailmaa.

TIVIA haluaa toivottaa kaikille Suomen ja maailman naisille oikein hyvää juhlapäivää!