Toimitusjohtaja ja Principal Data Scientist Samuli Visuri Nitor Oy:stä oli Teknologia 23 -tapahtuman TIVIA Stagen toisen päivän päivän eli keskiviikon 8.11.2023 toinen puhuja.

Visurin esityksen case-esimerkkinä oli Nitorin kehittämä Virtanen.ai. Vuosi sitten sähkön hinta oli pilvissä ja motivaatio säästä sähköä oli suuri. Tähän tilanteeseen Nitorilla ideoitiin palvelu, joka auttaa säästämään sähköä analysoimalla asiakkaan kulutushistoria ja ehdottamalla parempia tapoja käyttää sähköä. Virtanen.ai demonstroi suurempaa teollisuudessa käynnissä olevaa suuntausta, jossa dataperustainen ylätason päätöksenteko tuodaan suorittavalle tasolle, operatiiviseen toimintaan siten, että se on mahdollisimman suurella osalla henkilökuntaa käytössä helpottamassa heidän työntekoaan.

Suunnittelukriteereinä olivat helppo saavutettavuus, hyvä domainnimi, mobiililaitteille suunniteltu – mutta myös tietokoneelle. Lopputuloksen piti olla merkityksellinen verrattuna sähköyhtiöiden tuottamiin palveluihin, erityisesti sähkölämmityksen vaikutus sähkönkäyttöön oli huomioitava. Myös käytettävyys oli tärkeää ja tavoitteeksi asetettiin ”analyysin pyörähtäminen kymmenessä sekunnissa”.

Toteutukseen tarvittiin laaja-alaista osaamista: algoritmikehitykseen datascientisteja, datainsinöörejä, back- ja frontend-kehitystä, pilviasiantuntemusta, designia ja jopa juristeja. Lisäksi tarvittiin alkusysäys riittävän ylätasolta johdon huomiota ja esimerkki. Virtanen.ai tehtiin noin kahdessa kuukaudessa syys-marraskuussa 2022. Kokonaistyömäärä oli 60 henkilötyöpäivää, ja työ tehtiin normaalin asiakastyön ohessa.

Tekniset mahdollistajat järjestelmälle olivat AWS ja sen Lambda-arkkitehtuuri alustana, dataa monesta lähteestä yhdistäen, joista tärkeämpänä oli kuluttajan kulutuksen aikasarja, joka voitiin ladata Fingridin datahubipalvelusta pankkitunnuksia käyttäen. Säätilasta saatiin tietoa Ilmatieteen laitokselta, sähkön hinnasta tietoa sähköpörssistä ja CO₂-tiedot Fingridin datahubista myös.

Palvelun analyysi tuottaa näytetään ensimmäisenä kokonaiskulutus, jotta kuluttaja voi verrata sitä sähkölaskuunsa, todeta tietojen oikeellisuus ja luottaa analyysiin. Sen jälkeen kulutus on jaettu peruskulutukseen, lämmitykseen ja erilaisiin sähkölaitteisiin. Peruskulutuksella tarkoitetaan jatkuvasti päällä olevia laitteita, kuten jääkaappia ja pakastinta. Kuluttaja voi valita, onko hänellä sähkölämmitys käytössä vai ei. Sähkölaitteet on jaettu pieniin, keskisuuriin, isoihin ja erittäin suuriin. Esimerkkitaloudessa oli sähköauto, joka on erittäin suuri sähkölaite. Kulutuseurojen lisäksi on laskettu, kuinka paljon olisi ollut mahdollista säästää optimaalisen latausajoituksen myötä. Lopuksi annetaan arvosana sähkönkulutuksesta asteikolla 0–100. Kuluttaja pystyy näin vertaamaan käyttäytymistään ja pyrkiä parantamaan.

Palvelun kehittämisestä opittiin, että tärkeä on liikkua nopeasti mukaansa tempaavalla ideasta kohti ensimmäistä prototyyppiä. Toiseksi, kyse ei ole teknologiasta, vaan osaamisesta. Kolmanneksi, ei kannata lannistua vastoinkäymisistä. Data on harvoin täydellistä, ja sen kanssa tulee ongelmia, joista ei kannata lannistua. Toisaalta ei kannata odottaa, että datasta saadaan sataprosenttista, siihen menisi liikaa aikaa.

Teksti: Reino Myllymäki
Kuva: TIVIA ry