TIVIA ry | Finnish Information Processing Association

                                   

Finnish Internet Forum pureutui totuuden jälkeiseen aikaan sekä anonyymiverkkojen hyötyihin ja haittoihin

Finnish Internet Forum -tilaisuudessa keskusteltiin internetin hallinnasta ja anonyymiverkoista. Myös totuuden jälkeinen aika puhutti panelisteja. Ulkoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjestivät tilaisuuden yhdessä Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n sekä Suomen Internet-yhdistys ISOC Finlandin kanssa. Tilaisuus järjestettiin jo kahdeksatta kertaa.

Finnish Internet Forum -tilaisuudessa keskusteltiin internetin hallinnasta ja anonyymiverkoista. Myös totuuden jälkeinen aika puhutti panelisteja. Ulkoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjestivät tilaisuuden yhdessä Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n sekä Suomen Internet-yhdistys ISOC Finlandin kanssa. Tilaisuus järjestettiin jo kahdeksatta kertaa.

Valheet myyvät hyvin

Panelistit pohtivat syitä, miksi totuuspohjaisen tiedon arvostus on romahtanut ja vaihtoehtomedioiden sisältöjen kysyntä on ennätyssuurta. Yksi syy Tampereen yliopiston professorin Katja Valaskiven mukaan totuuden jälkeisen ajan ilmiöille on se, että valheen levittäminen on myös taloudellisesti kannattavaa.

Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti kertoi, että historian saatossa konfliktitilanteet ovat olleet hedelmällistä maaperää valeuutisten levittämiseen ja samanlaisia vastakkainasettelua lietsovia tarinoita on saatettu kierrättää kriisistä toiseen.

”On hyvä tiedostaa, että tarinankerrontaa voidaan käyttää myös populismiin ja propagandaan, joten kaikkia meitä, myös aikuisia, olisi hyvä kouluttaa tulkitsemaan mediaympäristöä paremmin”, ehdotti Valaskivi.

Anonyymiverkot auttavat toisinajattelijoita

Anonyymiverkkojen asiantuntija Juha Nurmi puolusti anonyymiverkkojen hyötyjä avoimelle viestinnälle ja kansalaiskeskustelulle. Nurmi pitää tor-verkon hyödyntämistä rikolliseen toimintaan pienempänä pahana kuin anonyymiverkkojen tarjoamia hyötyjä.

”Anonyymiverkot tarjoavat viestintäkanavan monille erityistä turvaa kaipaaville ihmisille, kuten toisinajattelijoille, jotka elävät poliisivaltioissa.”

Nurmen mukaan Tor-verkolla on maailmanlaajuisesti jatkuvasti yli kaksi miljoonaa käyttäjää. Suomessa käyttäjiä on noin 10 000. Hänen arvionsa on, että Tor-verkon anonyymeistä verkkosivuista noin prosentti on rikoksen valmisteluun, kuten huumeiden myyntiin tai lasten seksuaalisen hyväksikäytön kuvastoon, liittyvää materiaalia.

Pelastakaa Lapset -järjestön nettivihje-tiimiä vetävä Nina Vaaranen-Valkonen sanoi, että anonymiteetti voi toisaalta myös auttaa rikosten torjunnassa esimerkiksi erilaisten vihjepalvelujen kautta.

”Lapset oppivat tekniikan käytön hetkessä, mutta eivät automaattisesti sitä, miten netissä toimitaan turvallisesti. Tässä vanhemmilla on suuri vastuu”, muistutti Vaaranen-Valkonen.

Kaikki panelistit korostivat, että todelliset ongelmat ovat anonyymiverkkojen ulkopuolella; kodeissa ja kaupungilla - siellä missä rikokset oikeasti tapahtuvat. Anonyymiverkkojen hallinta kansallisen lainsäädännön puitteissa on panelistien mukaan erittäin haastavaa, jos ei mahdotonta.

Lisäksi Finnish Internet Foorumissa kuultiin professori Wolfgang Kleinwächterin esitys internetin hallinnon kansainvälisestä kehityksestä ja tulevaisuudesta.

Katso verkkotallenne tapahtumasta Eduskunnan sivuilla.

Teksti: Karoliina Romanoff
Kuvat: TIVIA


Kuva: Karoliina Romanoff


Kuva: Karoliina Romanoff. Anonyymiverkkojen asiantuntija Juha Nurmi puolusti anonyymiverkkojen hyötyjä avoimelle viestinnälle ja kansalaiskeskustelulle


Suomen Internet-yhdistyksen puheenjohtaja Yrjö Länsipuro moderoi paneelikeskustelua

 

kategoriassa Uutiset
Jaa tämä kirjoitus
Tunnisteet
Arkistoi