En tiedä muista, mutta mulla tulee ajoittain jo AI-ähky. Aiheeseen liittyvää hypeä on enenevissä määrin ympärillä. Tekoälyllä on paljon mahdollisuuksia, mutta teknologian ei pitäisi olla innovoinnin ajuri. Palaamme perusasioiden ääreen, jossa teknologia (kuten tekoäly) on mahdollistaja, eikä toiminnan ohjaaja. Teknologian pitäisi toimia ratkaisuna ennalta määritettyyn tarpeeseen.
Hybridiuhat ovat nousseet entistä vahvemmin esille viimeaikaisten tapahtumien myötä. Tästä keskusteltiin jo marraskuun Tietoturva ry:n tilaisuudessa. Kyberturvallisuudella on keskeinen merkitys kansallisella tasolla hybridiuhkien puolustautumisessa. AI:lla voidaan edistää kyberuhkien tehokkaampaa tunnistamista ja reagointia. Mutta tämänkin implementoinnissa tarvitaan osaamista – ihmisiä.
Tässä kuussa ensimmäiset tekoälysäädöksen vaatimukset painottavat myös paluuta ytimeen – ihmiseen. Organisaatioissa pitäisi 2.2.2025 mennessä olla luovuttu kielletyistä AI-järjestelmistä ja varmistettu tekoälyn lukutaito. Jälkimmäisellä tarkoitetaan käytännössä työntekijöiden kouluttamista. Loppu viimein tietoisuus teknologian käytön mahdollisuuksista ja uhista mahdollistaa innovoinnin ja uusien puolustusmekanismien luonnin.
Jos laskeudumme valtion tasolta organisaatio tasolle, tekoälyhype on johtanut jopa rohkeisiin AI-kokeiluihin. Olemme nähneet organisaatioiden innovoivan teknologia edellä. Kyberturvallisuudesta tuttu pysähdy ja mieti pätee myös AI-käyttöönottoihin. Teknologian ei kuuluisi ohjata toimintaa, vaan meidän pitää palata takaisin ytimeen. Liiketoiminnan tarpeet on edelleen ymmärrettävä ja näihin vastaus voi löytyä tekoälystä, mutta yhtä lailla toisenlaisesta ratkaisusta. Tekoälyn implementoinnin pitäisi olla kytketty tunnistettuun tarpeeseen. On myös hyvä muistaa, että tilanteessa, jossa homma menee niin sanotusti vihkoon, ihminen on vastuussa, ei teknologia. Uskon, että tulevaisuudessa jatkuva oppiminen korostuu entisestään.
Teksti: Oona Matinpalo