Suomi on yhdistysten luvattu maa. Sen huomasi myös suuri itäinen naapurimme sodan jälkeen. Rauhanehtoihin nimittäin kuului kaikkien suomalaisten yhdistysten sääntöjen luovuttaminen venäjäksi käännettynä Moskovaan. Mahdotonta tehtävää ei koskaan toteutettu.

Yhdistystoiminnalla on saatu paljon aikaan. Moni pururata, tanssilava ja nuorisoseurantalo on alkujaan yhdistystoiminnan puitteissa vapaaehtoistyönä rakennettu. Vapaaehtoistyöllä on edelleen yhteiskunnalle suuri merkitys – ja yhdistykset tietävät sen.

Viime vuosikymmeninä kehitys on kulkenut tiettyyn suuntaan. Monessa yhdistyksessä jäsenistö on vähentynyt ja harmaantunut. Osana Yhteistä Ratkaisua Oy:n viimesyksyinen Tulevaisuuden näkymät järjestöissä -tutkimusten mukaan ihmisten sitoutuminen toimintaan, luottamushenkilöiden ja tekijöiden löytäminen sekä rivijäsentenkin hankinta vaikeutuu. Vastaavasti yhdistysten välinen kilpailu vapaaehtoisista, osaavasta työvoimasta, jäsenistä ja yritysyhteistyökumppaneista kasvaa. 

Muutoksen vauhti on kova ja muutokseen sisältyy myös aimo annos monimutkaisuutta ja epävarmuutta. Yllättävää kyllä, useimmat yhdistykset uskovat kasvavansa – kaikista vaikeuksista huolimatta – lähitulevaisuudessa.

Lääkkeinä tähän yhdistyskentän muutokseen ovat toimintatapojen ja rakenteiden kehittäminen. Ei koeta mahdolliseksi jatkaa entisin keinoin. Paljon parantamista löytyy viestinnästä ja markkinoinnista sekä digitaalisuudesta, kuten sosiaalisesta mediasta, mobiilisovelluksista ja tekoälyn hyödyntämisestä.

Uudistuminen vaatii näkemystä, uskallusta, osaamista ja oikean suuntaisia tekoja. Koronakriisin aikana osa yhdistyksistä jäivät odottamaan parempia aikoja. Osa yhdistyksistä teki rohkeita muutoksia siirtäen toimintaa verkkoon ja digitaaliseen suuntaan. Tänään jälkimmäiset voivat paremmin kuin edelliset.

Mikään ei muutu, jos joku ei suutu! Voimia toimintatapojen ja rakenteiden kehittämiseen, tivialaiset!

TIVIA News 3/2024 pääkirjoituksen kirjoitti kehityspäällikkö Reino Myllymäki, TIVIA.