Tänäkin päivänä löydämme itsemme yhä tiukemmin räpistelemässä erilaisissa virtuaalisissa sekä konkreettisissa amppeerisyöpöissä. Siksi tuskin enää ketään yllättää, että tietokoneemme, puhelimemme ja pilvipalvelumme eivät toimi pelkällä taikuudella. Mutta tiesitkö, että tämä meidän ICT-maailma haukkaa maailman koko energiankulutuksesta noin 4–10 %? Kasvihuonepäästöistäkin se vie siivun, noin 2–4 %, joka on samaa luokkaa kuin lentoliikenteellä, joka yleisemmin mielletään päästöjen tupruttelijana.
Vaikka teknologia on - sen pitäisi olla - meille suuri siunaus, se on myös aikamoinen energiasyöppö. Kun lataat uutta sovellusta tai striimaat tiktokkia, voi olla vaikea muistaa, että jokainen tavu kuluttaa sähköä. Ja sitä sähköä tuotetaan edelleen usein fossiilisista tai muista uusiutumattomista lähteistä. Yhtä lailla on syytä pohtia, mitä tapahtuu, kun laitteesi on tullut tiensä päähän. Harvinaiset maametallit, joita päätelaitteemme sisältävät, eivät aina synny uudestaan kierrätyslaitoksen hihnalla. Kierrätys on kyllä mahdollista ja sitä on huimasti kehitetty, mutta siinä piilee edelleen omat haasteensa.
Ironista kyllä, ICT on myös se vipuvarsi, jolla monien muiden alojen energiatehokkuutta ja kestävyyttä on parannettu. Ilman tehokkaita tietojärjestelmiä teollisuus, palvelut ja julkishallinto käyttäisivät huomattavasti enemmän energiaa ja päästäisivät taivaalle tonneittain ylimääräistä hiilidioksidia. Tämä teknologian paradoksi on kuin ekotehokkuuden kaksiteräinen miekka.
Mutta samalla kun me tehostamme toimintojamme ja säästämme energiaa ICT:n avulla, ala itsessään syö yhä suuremman osan globaaleista energiahyllyistä. Ennusteet maalaavatkin melkoista uhkakuvaa, jossa ICT:n osuus maailman energiankulutuksesta saattaa nousta jopa 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tekee siitä yhä merkittävämmän toimijan, joka ei enää voi piilotella muiden teollisuudenalojen varjoissa.
Onkin siis korkea aika kysyä itseltämme: olemmeko valmis kohtaamaan tämän uuden teknologisen aikakauden haasteet? Vai jatkammeko bitti kerrallaan kohti entistä energianälkäisempää tulevaisuutta? TIVIA haluaa osaltaan kantaa vastuuta energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. TIVIAlla halutaan olla levittämässä tietoa hyvistä käytännöistä ja uusista teknologioista sekä tekijöille että yrityksille – suomalaisen ICT-teollisuuden kilpailukykyä unohtamatta! Siksi TIVIA on myös mukana ensin Green ICT- ja nyt Visiiri-hankkeessa.
Teksti: Timo Piiparinen, hallituksen jäsen, TIVIA & Sovellusasiantuntija, Jyväskylän kaupunki