90-luvun puolivälissä Oulun yliopistossa aloitimme ensimmäisinä Suomessa koulutusteknologian opiskelun. Teimme käytännön kokeiluja opettamalla videoyhteyksillä. Tiedätte, että istunnot eivät olleet kovin onnistuneita. Yhteydet olivat hitaita mutta epävakaita ja riemuitsimme siitä, kun video ja ääni olivat hetken synkassa. Meillä oli kuitenkin visio tulevaisuudesta.
Jos korona olisi iskenyt 25 vuotta sitten, olisivat taloudet ja yhteiskuntien perustoiminnot romahtaneet, koska käytössä oli parhaimmillaankin vain 56k-modeemit ja Pentium-tietokoneet ja matkapuhelimet ilman datayhteyttä. Nyt maailma oli teknisesti valmiimpi selviytymään. Opetus, koulutus ja useat toimialat, ICT-toimiala eturivissä, hyödynsivät teknologioiden mahdollisuudet. Pohdittiin jopa, tarvitaanko tulevaisuudessa nykyisen kokoisia kiinteistöjä yrityksille tai koulutuksille?
Nyt olemme uudessa normaalissa. Lähes kaksi vuotta sitten alkanut suuri haaste jättää hybridistä uuden normaalin työskentelymuodon, joka tehostaa ajankäyttöä ja mahdollistaa joustavuuden, erityisesti asiantuntijatöissä. Kun katsoo taaksepäin teknologiakehitystä niin eikö kaikki, erityisesti telecom-teollisuus ja käyttöjärjestelmien kehitys, ole juuri tätä kohti kehittyneet? Kiitos suomalaisen insinöörityön ja suurten haasteiden asenteen, kuten James Bond -puhelimen ja sen vaatimien verkkojen kehittäminen, saat tänä päivänä moottoritielläkin internetkokemuksen, jossa Teams-yhteyskään ei katkea tukiaseman vaihtuessa. Näinkin yli 3 miljardia ihmistä käyttää Suomessa kehitettyjä teknologioita päivittäin, useimmiten tietämättään.
Voisimmeko asettaa seuraavat yhteiset kansalliset ja vapaaehtoiset suuret haasteet, ja investoida maana niihin? Elementtejä meillä olisi enemmän kuin tarpeeksi; tieto- ja kyberturva, kvantti- ja supertietokoneet, Green ICT, 6G-tutkimus, hologrammit ja lisätty todellisuus, autonominen merenkulku, tekoälyratkaisut, painettava elektroniikka, autoteollisuuden ratkaisut sekä peliteollisuus, muutamia mainitakseni. Liiketoiminta-alueina ja tuotekehitysympäristöinä meillä olisi esimerkiksi liikenteen, kiertotalouden, logistiikan, terveydenhuollon, henkisen hyvinvoinnin sekä koulutuksen ja kasvatuksen kansalliset tavoitteet.
Janne Mustonen
toimitusjohtaja, TIVIA
LinkedIn
TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat myös vapaasti luettavissa. Lisäksi TIVIA Newsin digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla.