Helppoja, kattavia ja kustannustehokkaita. Pienille ja keskisuurille it-yrityksille tarkoitetut valmiit sopimusehdot on kehitetty kaupanteon helpottamiseksi, ja ne ovat omiaan oikomaan mutkia varsinkin yritystoiminnan alkutaipaleella.
”IT2018-sopimusehtojen lähtökohtana on tarjota yrityksille alan yleiset ja kaikkien toimijoiden jollakin tasolla hyväksymät käytännöt ilman, että sopimuksen yksityiskohdista tarvitsee juurikaan neuvotella erikseen. Tarkoitus on helpottaa it-sopimusten tekemistä ja myös alentaa sopimisesta aiheutuvia kustannuksia”, kertoo Castrén & Snellmanin asianajaja Pia Ek.
Parhaiten sopimuksista hyötyvät juuri pienet ja keskisuuret it-toimittajat.
”Pienten ja keskisuurten yritysten on helppo tukeutua kotimaisissa it-sopimuksissa alan valmiisiin sopimusehtoihin, joissa kaikki seikat on tietyllä perustasolla otettu huomioon. Siksi myös uuden yrittäjän on helppo ottaa ne käyttöön”, Ek sanoo.
Keskuskauppakamari, Ohjelmisto- ja e-business ry, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY, Teknologiateollisuus sekä Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry neuvottelivat ensimmäiset ATK-vakioehdot yli 20 vuotta sitten. Nykyiset sopimukset kattavat niin pilvipalvelukehittämisen, ketterän kehittämisen, vesiputouskehittämisen, tuki- ja ylläpitopalvelut kuin projektit.
”Kaikelle it-toimittamiselle löytyy oma mallisopimuksensa yleis- ja erityisehtoineen. Lähtökohtana niissä on Suomen laki, joten sopimusehdot soveltuvat Suomessa tapahtuvaan liiketoimintaan”, Ek kertoo.
Vaihtoehtona toki on, että yritys neuvottelee sopimuksensa itse. Silloin riippuu usein asiakkaan ja toimittajan voimasuhteista, että kenen ehdoilla neuvotteluihin ryhdytään, Ek sanoo.
”Silloinkin IT2018-ehtoja kannattaa käyttää tarkistuslistana, koska vakioehdot ovat hyvin kattavia ja niissä on kaikki tarpeelliset seikat aika lailla mietittyinä. Niitä hyödyntämällä pystytään pienentämään sopimusten ulkopuolelle jäävää harmaata aluetta”, Ek sanoo.
Teksti ja kuva: Heidi Salminen
