Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry | Finnish Information Processing Association
TIVIA News: TIVIAn historiikki lyhyesti

TIVIA – Yli puoli vuosisataa älykästä, innovatiivista ja asiakaslähtöistä Suomea rakentamassa.

TIVIA – Yli puoli vuosisataa älykästä, innovatiivista ja asiakaslähtöistä Suomea rakentamassa.

TIVIA PERUSTETIIN 1953 edistämään asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeiden huomiointia luomalla uutta koulutusta, verkostoja ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. TIVIA on todellinen edelläkävijä asiakaslähtöisen tietotekniikan kehityksen edistäjänä. Perustamisen taustalla oli liian yksipuolinen ja monopolisoitunut tietotekninen kehitys, joka nähtiin uhkana Suomen kehitykselle.

“Tarvittiin käyttäjien keskeistä yhteistoimintaa, yhteistä foorumia, jossa voitaisiin keskustella ja sopia johtavista pääperiaatteista”, kirjoittaa TIVIAn perustaja, radiotiedustelun pioneeri ja suomalaisen sosiaalitunnuksen kehittäjä, vakuutusjohtaja Erkki Pale TIVIAn 20-vuotisjuhlakirjoituksessa vuonna 1973.

Koko toimialaa edustava verkottaja, TIVIA, toimi aluksi alustana, jossa vaihdettiin mielipiteitä ja kokemuksia sekä vertailtiin koneinstallaatioita ja sovelluksia. Jo 50-luvun aikana yhdistyksestä tuli tunnustettu instituutio, minkä seurauksena se rupesi antamaan sekä lausuntoja että vaateita koko alan kehitystä koskien.

TIVIAN TOIMINNASSA on vuosien varrella korostunut julkaisutoiminta ja ajankohtaiset tutkimukset, sillä tietotekniikan opetusmateriaaleista ja liiketoimintaa palvelevasta puolueettomista arvioista oli huutava pula. Korkeakouluissa monet johtamisen, liiketoiminnan ja systeemityön tekijät koulutettiin TIVIAn jäsenten ja yhteisön tuottamilla materiaaleilla, ja TIVIAn aktiivit ajoivat tietojenkäsittelytieteen professuurien perustamista yliopistoihin. Lisäksi TIVIAn aktiivit olivat mukana perustamassa monia alan aikakausilehtiä, joiden pohjalta on syntynyt koko Suomen ICT-alan aikakausilehdet.

TIVIAn asema oli erittäin vahva ICT-alalla 80- ja 90-luvuilla. Vähintään 90 prosenttia liiketoiminnan- ja ICT-asiantuntijoista oli TIVIAn jäseniä, sillä työnantajat kannustivat osallistumaan liiton koulutuksiin. TIVIAn yhteiskunnallinen panos tietotekniikka-alan kehitykseen Suomessa voidaankin arvioida olevan noin 300–500 miljoonaa euroa perustamisesta lähtien.

TIVIAn toiminnassa on aina ollut mukana myös innokkaita ja edistyksellisiä liikkeenjohtajia ja liiketoiminnan kehittäjiä, jotka halusivat kehittää tietotekniikka-alaa ja -osaamista Suomessa. Uuden kehittäminen ei tapahdu kvartaalitaloudessa, vaan tarvitaan yhteistä aikaa ja osaamisen jakamista. ATK-sanakirjan toimittaminen ja viime vuosien Koodiaapinen-verkkokurssi ovat hienoja esimerkkejä TIVIAn vapaaehtoisten asialle omistautumisesta.

Vaikka TIVIAn toiminnassa on erittäin paljon ennakkoluulottomia ja edistyksellisiä ihmisiä, ohjelmistojen merkitystä ymmärrettiin hitaasti ja monissa firmoissa luotettiin pitkään keskustietokoneisiin, päätteisiin, valmisohjelmiin ja matkapuhelimeen. Tietotekniikan ja erityisesti ohjelmistotalouden kehitysvauhti on ollut sittemmin hurmaavan nopeaa.

”Tullessani alalle näin hyväksi liittyä jäseneksi yhteisöön, jossa oli saman ammattikunnan edustajia erilaisista organisaatioista. Tavoitteenani oli oppia muiden kokemuksista sekä jakaa omia kokemuksiani ja havaintojani.” toteaa toimitusjohtaja, MBA, Henry Haglund jatkaen ”Jäsenyys TIVIA-yhteisössä on antanut minulle paljon hyviä ammattitoveriyhteyksiä, omien ajatusten peilipintaa sekä virallisempiakin organisaatiokontakteja.”

TIETOTEKNIIKAN JA OHJELMISTOJEN ROOLI yhteiskunnassa tulee vain kasvamaan. Tietotekniikka ja ohjelmistot ovat suurin yksittäinen talouskasvun synnyttäjä niihin panostaneissa ja uutta kehittäneissä yhteiskunnissa. Ohjelmistojen kehittäneissä yhteiskunnissa korkeaa osaamista vaativa kognitiivinen työ ja uudet työtehtävät ovat lisääntyneet keskimäärin yli 53 % viimeisten 10 vuoden aikana. Uusi vaativa kognitiivinen työ ei ole teknologian hyödyntämistä vaan sen kehittämistä, suunnittelua, luomista, testaamista ja muokkaamista jatkuvasti kehittyviin uusiin yhteiskunnan eri toimijoiden, osien ja toimintojen tarpeisiin. Johtavissa ohjelmistoteollisuuden talouksissa jo yli 40 % työvoimasta on korkean teknologian kehittämisen parissa ja yhteiskunnan investoinneista lähes puolet kohdistuu ICT-alan kilpailukyvyn eli uusien tuotteiden, palveluiden ja ohjelmistojen kehittämiseen globaaleille markkinoille.

”Olen nykyään aktiivieläkeläinen ja edelleen TIVIAn jäsen.” toteaa TIVIAn pitkäaikainen puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja suomalaisen operaattorikentän pitkäaikainen kansainvälistäjä. ”Ilman aktiivisia yrityksiä, organisaatioita, jäseniä ja verkostoja suomalainen laaja-alainen digitalisaatio siis tieto-, ohjelmisto- ja viestintätekniikan osaaminen näivettyy ja jopa taantuu, on vaarana, että palaamme siihen tilaan, jossa olimme 50-luvun alussa TIVIAn perustamisen hetkellä.” toteaa alan keskeisimmistä tietotekniikkavaikuttajista.

Nuorten opiskelijoiden näkökulmasta Aalto-yliopiston Tietokillan opiskelijavastaava Katariina Laakkonen toteaa lyhyesti ”Opiskelijan kannattaa olla jäsen jo hyvien jäsenetujen takia, mutta eniten TIVIAn toiminnasta saa irti osallistumalla koulutuksiin ja tilaisuuksiin”.

TIVIAn jäsenenä on vuonna 2017 noin 30 eri yhdistystä, 10 000 henkilöjäsentä ja noin 400 organisaatiota, jotka edustavat kaikkia yhteiskunnan näkökulmia ja elinkeinoelämän toimialoja.

Teksti: Mika Helenius

Kuvitus: Ilmari Hakala

 

sisään TIVIA News
Jaa tämä kirjoitus
Tunnisteet
Arkistoi
TIVIA News: TIVIA verkottaa digitaalisen yrittämisen systeemikehittäjät