Digitaalista ja osaamisintensiivistä ohjelmistotaloutta tarkasteleva ajankohtainen keskustelu nostaa esille strategiseen osaamisen kehittämisen ja johtamisen ohjelmistotaloudessa.
Digitaalista ja osaamisintensiivistä ohjelmistotaloutta tarkasteleva ajankohtainen keskustelu nostaa esille strategiseen osaamisen kehittämisen ja johtamisen ohjelmistotaloudessa. Ihmisten, tietokoneiden ja ohjelmistojen suhde on muodostumassa yhä keskeisemmäksi koko yhteiskunnan kehittymisen myötä. Tulevaisuudessa tuleekin yhä merkityksellisemmäksi ymmärtää, mitä koneet, keinoäly ja ohjelmistojen mahdollistama robotiikka eivät kykene tekemään ja missä vaikutukset ovat kaikkein suurimmat. Nykyisen tutkimustiedon valossa erityisesti perinteiset hallinnolliset ja rutiinien suorittamisen työtehtävät tulevat muuttumaan ja häviämään kiihtyvällä vauhdilla. Tilalle tulee korkean jalostusasteen ja osaamisen ohjelmistotalouden työtehtäviä ohjelmistopohjaisten alustojen, prosessien, robottien ja automaation kehittämisessä. Työ on muuttumassa vanhan työn muutoksen toteuttamiseksi luovuuden ja ohjelmistojen avulla. Ohjelmiston mahdollistama tuottavuusloikka näkyy Intiassa perinteisten ICT-tuki- ja puhelinpalvelutöiden merkittävänä laskuna.
Niemi nosti väitöstilaisuuden alussa esille huolen maamme kansantalouden tilasta, korkeasta työttömyydestä ja talouden ulkoistumisesta. Nuorisotyöttömyys, joka pysyy 16 % tasossa saman aikaisesti, kun maassamme on akuutti teollista kehitystä hidastava 7 000 ohjelmistosuunnittelijan (software engineer) vaje kertoo vakavasta koulutuspolitiikan, korkeakouluvisioiden ja reaalitalouden kohtaamisen ongelmasta.
Tutkija Erkka Niemen väitöskirja ”The Impact of Technology on the Strategic Management of a Knowledge-Intensive Project Organization” hyväksyttiin 2.2.2018 pidetyssä väitöstilaisuudessa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tutkimuksen tekee erityisen mielenkiintoiseksi siinä käsitelty toimiala, yritys, ohjelmisto-osaaminen ja osaamisen kehittämismenetelmät, joita se erityisesti koskee. Tutkimuskohteena on ollut yksi maamme johtavista nopeasti kasvavista, menestyneistä ja kansainvälistyneistä ohjelmistoteknologia-alan yrityksistä vuosina 2013–2017. Yritys, jonka perustamisen yhteydessä valettu arvomaailma ja -perusta heijastuu koko sen kasvutarinaan ja osaamisen kehittämisen kulttuuriin.
Tutkija ja tietokirjailija Jim Collinsin ”Good to Great” -kirjassa esitetyn ns. ”Level 5 Leadership”- ja ”Hedgehog”-viitekehyksien kolmen perusnäkökulman syvällinen hyödyntäminen yrityksen kehittämisessä ovat mahdollistaneet tietointensiivisen ja korkeaan osaamisen perustuvan yrityksen strategisen osaamismuutoksen tutkimisen ns. Action Design Researchin (ADR) avulla. Tutkimuksessa nostetaan esille käytännön tutkimuksen menetelmien, populaaritieteen ja vahvan teoriapohjan avulla ohjelmistotalouden kannalta keskeisiä osaamisen kehittämisen näkökulmia ja malleja lukijalle helposti ymmärrettävässä muodossa.
Strateginen osaamisen johtaminen ja kehittäminen ohjelmistotaloudessa perustuu ”Hedge” eli kokonaisvaltaiselle siiliajatukselle, jossa pyritään kolmen osaamisenkehittämisfilosofian leikkauskohdan kautta saavutettuun vahvistettuun vaikutukseen. Kehittämällä osaamista syvällisesti 1) ihmisen oman motivaation ja intohimon tunnistamisen kautta, 2) missä osaamisessa haluaa saavuttaa maailman luokan tiedot ja taidot ja 3) millä ohjata taloudellisesti tai resurssien kautta. Organisaation kehittämisessä yrityksen strateginen ohjelmistotalouden kasvu- ja menestymiskyvykkyys oli sovitettu tinkimättömästi ”Good to Great” -malliin.
- Perustajien ja johdon tinkimättömään haluun kasvaa, menestyä ja toteuttaa nöyryyteen perustuvaa humaania osaamisen kehittämistä.
- Toisaalta hyvin huolelliseen ja tarkkaan osaamisen tunnistamiseen, jonka pohjalta valitaan tulevat liiketoiminta-alueet.
- Äärimmäisen realistiseen, avoimeen ja tosiasiat tunnistavaan johtamiskulttuuriin. Osaamisen strateginen kehittäminen ohjelmistotalouden syvällisen perustan ymmärryksen kautta on mahdollistanut onnistuneen ja tuloksellisen strategisen kehittämisen teknologia-alustan kehittämisen, muutoksen ja kasvun tueksi. Tutkimuksessa Erkka Niemi on tuottanut merkittävää uutta tietoa sekä yrityksen, yhteiskunnan että tiedeyhteisön saataville.
Erkka Niemen väitöskirjan tekee erityisen mielenkiintoiseksi koko ICT-alan ja korkeakoulumaailman näkökulmasta sen merkittävä vaikuttavuus. Erityisen kiitoksen ansaitsevat tiivistä ohjelmistoteollisuuden ja korkeakoulun kanssa yhteistyössä tehtävää tutkimus- ja kehityshanketta tukeneet Seppo Kuula ja Timo Luhtaniemi sekä erityisesti menetelmä puolessa avustanut tutkija Sami Laine, samoin. Aalto-yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Matti Rossin merkittävä panos pragmaattisen elinkeinoelämän kanssa läheisessä yhteistyössä tehtävän tutkimuksen edistämisessä, menetelmien kehittämisessä tutkimusyhteisön käyttöön ja kansainvälinen verkottuminen globaalin tiedeyhteisön piirissä mm. toimimalla ACM Information Systems Associationin presidenttinä 2017–2018. Erkka Niemen väitöskirja on tutkimuksena ja kokonaisuutena erinomainen malli uudesta eurooppalaisesta ja USA-näkökulmaisesta elinkeinoelämän, osaajayhteisön ja korkeakoulumaailman väliselle pitkäjänteisellä yhteistyölle luodusta strategisen kehittämisen toteuttamisen vaikuttavuudesta.
Teksti: Mika Helenius
TIVIA on mukana EU-tasolla digitaalisten taitojen standardoinnin ja arvioinnin kehittämisessä. EU-maissa on viime vuodet panostettu peruskäyttäjien taitojen edistämiseen. Uudessa tiekartassa ollaan siirtymässä kohti ohjelmistotalouden digitaalisia ohjelmistosuunnittelun ja -kehittämisen yhteiskunnallisia kyvykkyyksiä talouden ulkoistumisen ulkoistamisen pysäyttämiseksi ja EU-maiden uusteollistamiseksi myös ohjelmistoteollisuuden toimialalle. |
Väitöskirjan syntymiseen keskeisesti vaikuttaneet henkilöt Timo Luhtaniemi, Sami Laine, Erkka Niemi, prof. Matti Rossi / Aalto University, prof. Rikard Lindgren / University of Gothenburg (kuva: Mika Helenius)