Applen iOS-alustan huikean menestyksen takana on sen avaaminen kehittäjille. Alustan avoimuuteen liittyy kuitenkin myös uhkia. Tästä esimerkkinä on Googlen Android-alusta, jossa rajapintojen lisäksi myös alustan lähdekoodi on avattu ja sen seurauksena on syntynyt kilpailevia alustoja kuten Amazon Fire.

APPLEN IOS-ALUSTAN huikean menestyksen takana on sen avaaminen kehittäjille. Alustan avoimuuteen liittyy kuitenkin myös uhkia. Tästä esimerkkinä on Googlen Android-alusta, jossa rajapintojen lisäksi myös alustan lähdekoodi on avattu ja sen seurauksena on syntynyt kilpailevia alustoja kuten Amazon Fire. Tähän artikkeliin on väitökseni pohjalta koottu neljä menestyksen ohjetta digitaalisen alustan managerille kattaen sekä positiivisen, opportunistisen että uhkiin varautuvan näkökulman.

Applen iOS-alustalle on kehitetty 2,2 miljoonaa sovellusta. Vuoden 2016 aikana Apple maksoi kehittäjille yli 20 miljardia dollaria ja ansaitsi itse sovelluskaupasta myyntipalkkioina noin 10 miljardia. Kehittäjille maksettu summa kasvoi 40 prosenttia edeltävästä vuodesta (*). Mikä selittää tällaiset kasvulukemat vielä kahdeksan vuotta alustan ja kauppapaikan julkistamisen jälkeen?

Applen iOS-liiketoiminta ja alustatalous ylipäänsä nojaavat verkostovaikutuksiin, jotka syntyvät kun alusta helpottaa yhden tai useamman osapuolen kohtaamista ja toimimista keskenään. Applen iOS on esimerkki innovaatioalustasta, joka sujuvoitti kehittäjien ja käyttäjien välistä kohtaamista. Tärkein komponentti tämän aikaansaamisessa oli App Store -kauppapaikka, joka helpotti sovellusten julkaisemista ja löytämistä sekä poisti esteet globaalista kaupankäynnistä ohittamalla operaattorit.

Syntyi positiivinen epäsuoraverkostovaikutus kehittäjien ja käyttäjien välille. Mitä enemmän alustalle kehitettiin sovelluksia (ts. valikoima kasvoi), sitä enemmän se houkutteli käyttäjiä. Toisaalta mitä enemmän alusta sai käyttäjiä (ts. kehittäjien asiakaskunta kasvoi), sitä enemmän se houkutteli kehittäjiä.

Epäsuorien useamman osapuolen välisten verkostovaikutuksien lisäksi on olemassa myös suoria verkostovaikutuksia. Esimerkiksi mitä enemmän ystäviäsi on Facebookissa, sitä houkuttelevampaa myös sinulle on liittyä siihen.

• Tunnista yhden tai useamman osapuolen kohtaamisongelma ja sen ratkaisusta syntyvä verkostovaikutus, joka saa alustasi lentoon.

On tärkeä huomata, että lähtökohtaisesti verkostovaikutuksille tarvitsee vain luoda edellytykset ja niillä on itse itseään ruokkiva lumipallovaikutus. Applen sovelluskaupan jatkuvasti kiihtyvä kasvu on tästä erinomainen esimerkki. Apple iOS:n kaltaisille digitaalisille alustoille, joissa itse hyödyke on myös digitaalinen, lumipallovaikutusta vielä voimistaa digitaalisuuden erityinen ominaispiirre, generatiivisuus. Digitaalisia järjestelmiä on lähtökohtaisesti helppo muokata ja kehittää eteenpäin, kehittäminen voi tapahtua vähemmällä koordinaatiolla ulkopuolisten toimesta, ja lisäksi järjestelmiä ja niiden osia on helppo käyttää ennalta suunnittelemattomiin tarkoituksiin.

Positiivisten vaikutusten lisäksi verkostovaikutukset voivat olla myös negatiivisia. Tästä tyypillinen esimerkki on ruuhkautuminen. Esimerkiksi mitä enemmän alustalla on sovelluskehittäjiä, sitä vähemmän kannattavaa uuden kehittäjän on tulla samoille markkinoille.

Miten verkostovaikutusten synnylle sitten luodaan edellytykset ja miten niitä ylläpidetään? Kauppapaikan lisäksi Apple on avannut alustastaan rajapintoja (API) ja tarjoaa ohjelmistokehitystyökaluja (SDK), joiden avulla kehittäjät voivat helpommin kehittää sovelluksia. Kaupankäyntiin Apple on luonut vakioidut ehdot julkaisemiseen ja rahanjakoon liittyen. Positiivisten verkostovaikutuksen ruokkimiseksi ja toisaalta negatiivisten kontrolloimiseksi Apple on vuosien saatossa myös aktiivisesti muokannut näitä resursseja. Apple on mm. avannut uusia rajapintoja, muuttanut rahanjakoperiaatetta ja tehnyt muutoksia julkaisuehtoihin. Resursseja, joilla positiiviset verkostovaikutukset mahdollistetaan, niitä ruokitaan ja negatiivisia kontrolloidaan, kutsutaan rajaresursseiksi.

• Orkestroi alustaasi rajaresurssit, jotka mahdollistavat verkostovaikutusten synnyn ja ylläpidä niitä aktiivisesti.

Miten markkinoita hallitsevaa alustaa vastaan voi sitten kilpailla? Applesta poiketen Google valitsi Android-alustalleen vielä avoimemman strategian ja avasi alustansa sovelluskehittäjien lisäksi myös laitekehittäjille. Google käytti tähän kolmea rajaresurssia. Se avasi Androidin lähdekoodin Apachen avoimen lähdekoodin lisenssillä, julkaisi laitteiston CDD-yhteensopivuusmääritysdokumentin (vrt. sovellusten rajapinta) ja tarjosi laitteistokehittäjille CTS-testaus- ja yhteensopivuustyökalun (vrt. sovelluskehittäjien SDK). Näillä rajaresursseilla Google loi edellytykset uudelle laitevalmistajat-käyttäjät verkostovaikutukselle saadakseen mahdollisimman paljon käyttäjiä ja heidän dataansa syöttämään mainosliiketoimintaansa.

Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Liian avoimien rajaresurssien seurauksena Google on samalla paljastanut alustansa kilpailevien yritysten hyökkäyksille. Amazon Fire -alusta on esimerkki alustan haaroittamisesta, jossa kilpaileva yritys on teknisen alustan haaroittamisen lisäksi mahdollistanut alustan päälle tehtyjen sovellusten haaroittamisen ja siten liiketoiminnan kaappaamisen. Isäntäalustan omistajan näkökulmasta alustan haaroittaminen on haitallista, mutta markkinoille pyrkivälle uudelle toimijalle se on keino ohittaa alun investointikustannuksia ja saada nopeammin vahvempi markkina-asema.

• Hyödynnä avoimien rajaresurssien tuomat mahdollisuudet hyväksikäyttää resursseja toisista alustoista.

Rajaresursseja voi myös käyttää puolustautumiseen alustanhyväksikäyttäjiä vastaan. Google aikoinaan valitsi Androidille Apache-lisenssin, jonka lisenssiehdot ovat myöhemmin mahdollistaneet sille alustalle tärkeiden osien lähdekoodin jatkokehityksen sulkemisen.

• Varaudu kilpailullisiin uhkiin jättämällä rajaresursseihin strategista liikkumavaraa.

Avoimien alustojen liiketoiminnassa keskeinen rajaresurssi on avoimen lähdekoodin lisenssi, joka määrittää sekä alustan lähdekoodin että siihen rajapintojen kautta kytkeytyvien sovelluksien avoimuutta. Nykyisin käytettävien avoimen lähdekoodin lisenssien perusteet on luotu liki 30 vuotta sitten, jolloin alustataloutta ei ollut olemassa. Väitöksen jatkotutkimuksessa on tarkoitus kehittää uusi avoimen alustan lisenssi, joka idealistisen avoimuuden lisäksi huomioisi alustatalouden liiketoimintamekanismit tasapainottaen sekä avoimuuden hyödyt että siitä seuraavat uhat.

(*) http://www.apple.com/pr/library/2017/01/05App-Store-Shatters-Records-on-New-Years-Day.html

Teksti: Tämän artikkeli pohjautuu Kimmo Karhun tuoreeseen väitökseen.

Kuva: Mikko Heiskala

Kimmo Karhu (D.Sc.), Postdoctoral Researcher, Aalto University, department of Computer Science