TIVIA esittää Suomelle ohjelmistoteollisuuden kasvustrategiaa osaamisvajeen korjaamiseksi: Rebuild Finland!
Tuoreessa EU-komission ”Talent for Europe – Towards an Agenda for 2020 and beyond” -raportissa nostetaan esille kuusi strategista korkean teknologiajohtamisen suositusta. Raportissa avataan vuosina 2007–2016 tehdyn hankkeen vaiheita. Raportin tulokset perustuvat yli 1 000 asiantuntijan haastatteluun ja yli 1 500 eri organisaation vastauksiin vuosina 2015–2016. Raportin suositukset ovat tiivistettynä seuraavat: EU-maiden tulee kansallisesti seurata, arvioida ja vertailla strategisia korkean teknologiajohtamisen osaamisen kehittymistä ja kyvykkyyksiä kansallisella tasolla. Yliopistojärjestelmään tulee luoda uudistumista tukeva ohjelmistoyliopisto-strategia yhdessä elinkeinoelämän, ammattilaisten ja koulutusorganisaatioiden kanssa ohjelmistopohjaisten innovaatioiden synnyttämiseksi ja yritysten muutosten tukemiseksi.
Kansallisesti tämä tarkoittaa rahoituksen strategista ja tarkempaa koordinaatiota, julkisia innovatiivisia hankintoja, omaa elinkeinoelämää edistäviä kokeiluja ja pitkäjänteisempää sitoutumista uusien ohjelmistojen mahdollistamien digitaalisten markkinoiden luontiin yhdessä EU-maiden omien yritysten kanssa. Muutos ei tapahdu ilman, että ammatilliset osaamisen kehittäjät ja koulutusorganisaatiot luovat uusia koulutuspolkuja myös työelämässä toimiville ammattilaisille, johtajille ja päättäjille. Erityisen tärkeää on kouluttaa nykyisiä työelämän päättäjiä muutoksen kiihdyttämiseksi.
EU-komission suosituksessa mainitaan erityisesti tarve kansallisen tason muutokselle ja panoksien lisäämiseksi erityisesti ”Software Universities’ for education, training and research in software-based innovation” -näkökulmaan. Raportin mukaan uudella ”software university” -koulutusnäkökulmalla on koko selvityksen korkein 86 % merkittävyys ja painoarvo. Ohjelmistosuunnittelun ja ohjelmistotalouden näkökulma onkin raportissa keskeisessä roolissa.
Raportissa ei ole suomalaista ohjelmistokoulutuksen tai osaamisen kehittämisen huippuesimerkkiä. Onkin olemassa suuri riski, että Suomi on jäämässä merkittävästi jälkeen ohjelmistotalouden eurooppalaisessa kilpajuoksussa. EU-maista ohjelmistosuunnittelun osaamisen kehittämisen ja koulutuksen malleiksi on nostettu mm. iMinds (Belgia), Software Campus (Saksa), Promt (Ruotsi), IT University Copenhagen (Tanska), DiTex (Espanja), Festo Didactic (Saksa) ja UK Future Programme (Iso-Britannia).
EU-komission e-Skills-, e-Leadership- ja IT Professionalism -hankkeet ovatkin viimeiset kymmenen vuotta keskittyneet erittäin paljon peruskäyttäjän taitojen edistämiseen ja liiketoiminnan kykyyn hyödyntää valmiita markkinoilla tarjolla olevia palveluita. Tulevina vuosina kehitys tulee painottumaan yhä enemmän Euroopan oman ohjelmistotalouden, ohjelmistosuunnittelun ja ohjelmisto-innovaatioiden kyvykkyyksien näkökulmille. TIVIA on ollut ja tulee olemaa keskeisessä roolissa eurooppalaisen ymmärryksen kehittäjänä. Ohjelmistot ovat modernin talouden dynaamisin ja nopein kilpailuväline – Suomessa tulisi myös herätä uuteen ohjelmistosuunnittelun strategiseen rooliin kansallisen kilpailukyvyn mahdollistajana ja teollisen pohjan merkittävänä kehittäjänä. Suomi on menettämässä otteen kärjen karatessa yhä kiihtyvällä vauhdilla – on aika tehdä tarvittavat muutokset yliopistotason koulutusjärjestelmään mahdollisimman nopeasti.
Teksti: Mika Helenius
