Tietoturva-, kokonaisarkkitehtuuri-, lisenssi- ja identiteetinhallinnan asiantuntijat ovat aktiivisesti yhteydessä toisiinsa.

Kollegalle on tullut tarve projektisalkun hallinnan ohjelmiston mahdolliseen hankintaan. Kysely siis jakoon kollegaverkostolle ja tuntia myöhemmin on jo vastauksia kertynyt. Niissä ei ainoastaan kerrota tuotenimiä vaan myös kuvataan tapoja käyttää ohjelmistoa. Seuraava vaihe voi olla esimerkiksi yhteishankinnan kartoittaminen kiinnostuneiden korkeakoulujen kesken.

Suomalaisten yliopistojen IT-yhteistyö alkoi jo 50 vuotta sitten, kun ensimmäiset tietokoneet otettiin käyttöön. Silloiset atk-päälliköt muodostivat verkoston, jonka tavoitteena on jakaa tietoa avoimesti. Vuodesta 2010 alkaen verkosto on toiminut FUCIO-nimellä. Kun ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa, samanlainen yhteistyöverkosto – nimeltään AAPA –  pystytettiin viipymättä. Vaikka yliopistot ja ammattikorkeakoulut kilpailevatkin hyvistä opiskelijoista, tutkimusrahoituksesta ja resursseista keskenään, on kummankin verkoston toiminnassa nykyisinkin vallalla monipuolinen ja monen tasoinen yhteistyö sekä tiedonvaihto niin verkostojen sisällä kuin välilläkin. Yhä harvempi tietohallinnollinen haaste kohdentuu vain yliopisto- tai amk-sektoriin.

Tietohallintojen yhteistyö on noussut aivan uudelle tasolle, kun ammattikorkeakoulut ja yliopistot eri tavoin pyrkivät saamaan synergiaetuja alueellisten yhteenliittymien avulla. Esimerkiksi Lapissa, Tampereella ja Lappeenrannassa ollaan luomassa korkeakoulukonserneja. Yhteenliittymien taustalle tarvitaan yhteentoimivat tieto- ja järjestelmäarkkitehtuuriin nojaavat ratkaisut. Paikallisen korkeakouluyhteistyön lisäksi kansainvälistyminen ja koulutusviennin tavoitteet asettavat uusia vaatimuksia tietohallinnon työkaluille ja palveluille, puhumattakaan opiskelijoille tarjottavista uusista korkeakoulujen rajat ylittävistä mahdollisuuksista

Sekä yliopistojen IT-verkosto (FUCIO) että ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkosto (AAPA) ovat jo useiden vuosien ajan koordinoineet toimintaansa täysipäiväisen pääsihteerin avustamana. Pääsihteeri toimii käsikassarana verkostojen sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Hän osallistuu erilaisiin korkeakoulusektoriin liittyviin tapahtumiin, kerää ja välittää tietoa verkostolle ja luo kokonaiskuvaa meneillään olevista aktiviteeteista korkeakouluissa ja yliopistoissa. Pääsihteerin työtä ohjaa kummassakin verkostossa tietohallintojohtajista muodostettu työvaliokunta.

Eräs em. tiedonkeruista on vuosittainen korkeakoulujen IT-barometri. Tietohallintojohtajia pyydetään kertomaan seuraavan puolentoista vuoden näkymä ja siihen vaikuttavat tärkeimmät tekijät. Jo parin viime vuoden ajan resurssien riittävyys on ollut vahvasti esillä. Muutokset korkeakoulujen rahoituksessa ovat olleet julkisen hallinnon taloustilanteen vuoksi nopeita. IT‑-organisaation kaltaiselle yksikölle, joka vastaa korkeakoulun infrastruktuurista, tällaiset ennakoimattomat heilahdukset ovat myrkkyä, eikä vähiten korkeakoulujen kaltaisissa vahvasti tietointensiivissä organisaatioissa. Palvelun pitää pelata.

Vuodesta 2010 alkaen korkeakoulut ovat osallistuneet yhteiseen IT-palveluiden kvantitatiiviseen analyysiin nimeltä BencHEIT. Kyseessä on kattava selvitys korkeakoulujen talouden ja volyymien tunnusluvuista. Merkittävää on, että luvut jaetaan toisten osallistuvien korkeakoulujen kanssa täysin avoimesti. Alun perin suomalaisten korkeakoulujen tarpeesta lähtenyt kartoitus kattaa kuluvanakin vuonna noin 60 korkeakoulua ympäri Euroopan. Pohjoismaisilla korkeakouluilla on tässä kyselyssä vahva edustus. Kansainvälinen taso tuo mahdollisuuden esimerkiksi teknillisen alan korkeakoululle verrata omia indikaattoreitaan vastaaviin kansainvälisiin teknillisiin korkeakouluihin nähden.

Alusta lähtien on IT-yhteistyö korkeakoulusektorilla kanavoitunut erityisesti asiantuntijoiden välillä. Niin tietoturva-, kokonaisarkkitehtuuri-, lisenssi- ja identiteetinhallinnan asiantuntijat ovat aktiivisesti yhteydessä toisiinsa. Näin syntyy mahdollisuuksia paitsi osaamisen jakamiseen myös yhteishankintojen toteuttamiseen. Julkishallinnon hankinnat ovat usein haasteellisia ja yhteistyöllä kerätään enemmän asiantuntemusta mukaan. Samalla hankintavolyymit nousevat ja veroeuroja saadaan säästetyksi.

Eräs asiantuntijayhteistyön ilmentymä on korkeakoulujen IT-päivät. Tämä konferenssi kerää vuosittain 400–500 korkeakoulujen IT-asiantuntijaa yhteen akuuttien teemojen pariin. Tänä vuonna IT-päivät täyttävät 40 vuotta ja ne pidetään marraskuussa Jyväskylässä.

Seuraava yhteinen haaste korkeakouluilla on EU:n tietosuoja-asetuksen implementaatio. On ollut hienoa huomata, että monessa korkeakoulussa ylin johto on ottanut tämän asian työlistalleen. Aiheen ympärille on syntymässä uusi yhteistyöverkosto, joka täydentää ja jatkaa pitkää korkeakoulujen yhteistyön perinnettä.

Teksti:
Teemu Seesto, KTM, FUCIOn IT-pääsihteeri
Jaakko Riihimaa, FT, AAPAn IT-pääsihteeri

Kuvat:
Hanna Oksanen, Heikki Yli-Ketola ja Ilmari Hakala