Koodiaapinen on kouluttanut yli 1 000 peruskoulun opettajaa hyödyntämään koodausta opetuksessa. Kilonpuiston koulussa oppilaat perehtyvät jo täysillä ohjelmoinnin alkeisiin.

Koodiaapinen on kouluttanut yli 1 000 peruskoulun opettajaa hyödyntämään koodausta opetuksessa. Kilonpuiston koulussa oppilaat perehtyvät jo täysillä ohjelmoinnin alkeisiin.

Kilonpuiston koulun tietokoneluokassa Espoossa ryhmä 4.–6.-luokkalaisia oppilaita ottaa innostuneesti vastaan opettaja Tero Toivasen antaman ohjelmointitehtävän. Tunnin aikana on tarkoitus tehdä funktio, jolla voi tehdä erilaisia monikulmioita.

Ohjelmointikielenä on lapsille ja nuorille tarkoitettu Scratch. Sillä on helppo tehdä esimerkiksi pieniä animaatioita ja pelejä.

”Aloitimme koodauksen kolmosluokalla ja teemme tätä joka keskiviikko. Parasta on onnistumisen tunne, kun saa jonkun jutun toimimaan”, 5.-luokkalainen Jefta Rajamäki sanoo.

”Itse aloitin koodauksen tänä syksynä, koska halusin kokeilla sitä. Vähän vaikeaa ohjelmointi on, mutta aika monta asiaa olen jo oppinut”, 5.-luokkalainen Lisa Eränen toteaa.

Ohjelmointia kaikissa oppiaineissa

Kilonpuiston koulussa koodaus on valinnaisaineena ensimmäistä vuotta.

”Käymme ensin läpi ohjelmointiin liittyviä perusasioita. Sen jälkeen oppilaat voivat keskittyä tekemään omia pelejään, mikä lisää motivaatiota”, Toivanen sanoo.

Hänen mukaansa ohjelmointi tulee kuitenkin vähitellen kaikkeen opetukseen peruskouluissa. Uudessa opetussuunnitelmassa ohjelmointi määritellään niin sanotun laaja-alaisen osaamisen taitoihin eli se kuuluu kaikkiin oppiaineisiin.

”Suomi teki hienon ratkaisun, kun koodausta ei rajattu vain yhteen oppiaineeseen.”

Uudessa opetussuunnitelmassa oppimisen tavoitteiksi on asetettu, että oppilaat ymmärtävät ohjelmoinnin idean, saavat kokemusta ohjelmoinnista ja pääsevät harjoittelemaan sitä konkreettisesti.

”Ohjelmointia voidaan käyttää millä tahansa tunnilla työvälineenä muiden opetusvälineiden rinnalla. Opettaja päättää, milloin ohjelmoinnin käyttö on tarkoituksenmukaista ja fiksuin tapa opiskella jotakin asiaa. Eli menemme aina pedagogiikka, ei tekniikka edellä.”

Hyvä työkalu moneen tarkoitukseen

Toivaselle koodaaminen on opetuksen työkalu, jota voi käyttää esimerkiksi ongelmanratkaisuun ja luovaan ilmaisuun. Hän rinnastaa ohjelmoinnin kirjoittamisen ja laskemisen taitoihin, jotka opitaan alkuopetuksessa ja käytetään luontevina työvälineinä läpi koulutien.

Toivanen käyttää termiä ”computational thinking”. Sillä tarkoitetaan taitoa ymmärtää, miten tietotekniikka toimii ja miten tietokoneita voidaan komentaa tekemään eri asioita.

”Ohjelmoinnin oppiminen ei ole päätavoite. Se on väline saavuttaa uusia ajattelun taitoja.”

Toivanen hyödyntää ohjelmointia eri oppiaineissa esimerkiksi asioiden havainnollistamiseen, kokeiluun ja visualisointiin. Hän on tehnyt Scratchilla esimerkiksi kerto- ja jakolaskujen sekä sanaluokkien ja kehonosien oppimiseen tarkoitettuja pelejä.

Opettajat innostuivat verkkokurssista

Tero Toivanen toimii puheenjohtajana TIVIA-yhteisöön kuuluvassa IT-kouluttajat ry:ssä, joka on toteuttanut yhdessä Aalto-yliopiston kanssa opettajille avoimen Koodiaapinen-ohjelmointikurssin. Sen suosio on ylittänyt kaikki odotukset.

”Ohjelmointikurssin on käynyt läpi jo yli tuhat opettajaa, ja joulukuussa päättyvän uuden verkkokurssin jälkeen heitä on satoja enemmän”, Aalto-yliopiston Medialaboratorion tutkija Tarmo Toikkanen sanoo.

Monet opettajat ovat olleet huolissaan, miten koodaus tuodaan opetukseen käytännössä. Osa heistä on saattanut tutustua koodaukseen 1980-luvulla, jolloin työkalut olivat alkeelliset.

Toikkasen mukaan väärät mielikuvat ovat karisseet viimeistään verkkokurssilla.

”Opettajat pääsevät kokeilemaan heti itse, miltä nykyiset työvälineet tuntuvat. He voivat myös ideoida yhdessä, miten koodaus sopii konkreettisesti johonkin opetustilanteeseen.”

Toikkanen sanoo, että koulujen valmiudet koodaukseen ovat paremmat kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää.

”Uutisissa on ollut juttuja, että opettajat ovat ihan pihalla. Se on vain osin totta. Suurimmassa osassa kouluja on jo parin vuoden ajan valmistauduttu uuden opetussuunnitelman tuloon."

Kilonpuiston koulussa Espoossa koodaus on valinnaisaineena ensimmäistä vuotta. Opettaja Tero Toivanen opastaa oppilaitaan tekemään funktion, jolla voi tehdä erilaisia monikulmioita.

Teksti ja kuvat: Matti Remes