Johdon strateginen uudistumiskyky lähtee oman todellisuuden realistisesta tunnistamisesta. Organisaatiot eivät kehity ilman johdon jatkuvaa strategista uudistumista ja kehittymistä.
Johdon strateginen uudistumiskyky lähtee oman todellisuuden realistisesta tunnistamisesta. Organisaatiot eivät kehity ilman johdon jatkuvaa strategista uudistumista ja kehittymistä. Maailman nopea muutos onkin haastanut koko Suomen tilanteeseen jossa olisi kyettävä itse luomaan oma kehitys, lisäarvo ja tulevaisuus. Valmiin ja ilmaisen hyödyntäminen ei synnytä ns. teollisen mittakaavan uutta tuottavuusloikkaa. Vain harva johdossa ymmärtää miten luodaan itse omistettuja ja ohjattuja täysin uusia markkinoita tai toimialoja. Tämä on mahdollista ja tapahtuu ohjelmistojen taloudeksi kutsutussa uudessa markkinassa, jonka maksajina ovat digitaaliset palveluiden hyödyntäjät ja kuluttajat.
Henkilökohtainen maailma tuhoaa pikkuhiljaa organisaation sosiologisen kovan sisäänrakennetun kyvykkyyden. Yhä useampi nuoren sukupolven edustaja vaatii organisaatiolta asiantuntevaa ja syvällisesti yrityksen toimintaympäristön kehitykseen perehtynyttä valmentavaa johtamista. Ei riitä, että ensimmäisenä päivänä kokee materiaalisen tyydytyksen uusista laitteista, kynistä, juomapullosta, paidasta tai laukusta, sillä todellinen työpaikan viihtyvyystekijä on osaaminen, erityisesti työkavereiden osaaminen, jolla on vaikutusta työntekijän omaan kehittymiseen. Uusi sosiaalisesti lahjakas huippuosaamisen läsnäolo stabiloi organisaation omaa inhimillistä pääomaa yhä voimakkaammin päälle vyöryvästä ”Gig Economy” -ilmiöstä, jossa freelancerit, työpaikkahyppijät, henkilöstövuokraus ja henkilöbrändit pyrkivät rapauttamaan syvällisen kyvykkyyden rakentumisen.
Uusi maailma haastaa yhteisen ja yleisen organisaation kyvykkyyden kehittämisen. Osaamistaloudessa strateginen osaaminen on organisaation yhteistä ja yleistä. Organisaatiososiologian näkökulmasta teknologisen muutoksen johtaminen onkin noussut ratkaisevaksi taidoksi uuden työn luojana. Uusi työ ja työn muutos ovat siirtymistä kuluttamisesta ja hyödyntämisestä tulevaisuuden rakentamiseen suunnittelemalla, koodaamalla ja palveluiden jakamisella. Vain tämän kokonaisuuden johtamisella ja osaamisella voidaan saavuttaa todellinen kestävä tuottavuuden uusi näkökulma ja perusta. Yhä useampi organisaatio onkin tuomassa osaamista takaisin omaan organisaatioon, luomassa omia teknologiakehitysyhtiöitä tai kiihdyttämässä kasvua ostamalla ketteriä startup-yrityksiä innovaatiotoiminnan kiihdyttämiseksi huippuosaamisella.
Maailman tuottavimmat yritykset rakentuvat pysyvän 9–5-osaamisen ja 24/7-rakenteellisen henkisen pääoman varassa. Organisaation tehtävä on saada kaikin keinoin paras ja motivoitunein osaaminen mukaan oppivan organisaation nopeaan muutokseen. Lyhytnäköisesti mikrotuottavuuteen ja -tehtäviin keskittyvät yrityksen pyrkivät hakemaan rajallisia hyötyjä lyhyistä ja määräaikaisista työsuhteista – ilman pysyviä tuloksia. Todellinen syvä uuden oppiminen ei tapahdu mikro-oppimisen maailmassa vaan luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa pitkäjänteisen sosiaalisen kehittymisprosessin tuloksena organisaation koko kyvykkyyttä kehittäen – myös ja erityisesti johdon. Yhä nopeammassa muutoksessa ja teknologiainnovaatioiden maailmassa HR:n rooli kehittyy voimakkaasti hallinnollisesta palvelusta, positiivisesta motivoinnista ja henkilöstön kehittämisestä koko organisaation kyvykkyyden kehittämiseksi.
Digitaalisessa ohjelmistotaloudessa ohjelmistosuunnittelu ja -arkkitehtuuriosaaminen ovat yhä strategisempia kilpailijaseurannan ja markkina-analysoinnin näkökulmia. Maailman taloudesta jo lähes 20 % pyörii osaamistalouden palveluiden ympärillä. Yritykset, joilla ei ole kykyä seurata kehitystä, eivät ymmärrä mitkä osaamisen osa-alueet ovat kaikkein arvokkaimpia. Suomen erittäin suuri ohjelmistosuunnittelu ja -arkkitehtuuriosaamisen vaje on romahduttanut yleisen ymmärryksen maailman talouden kehittymisestä ja kyvyt kilpailla siinä.
TIVIA auttaa organisaatiota tunnistamaan osaamistarpeita, kehitysohjelmia, kyvykkyysaukkoja ja uusia johtamisen kognitiivisia suuntia laajan kansainvälisen tutkimustiedon avulla. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton TIVIA on valtakunnallinen digitaalisen informaation talouden, tekniikan ja osaamisen sivistys-, palvelu- ja vaikuttajajärjestö. Palvelujärjestönä TIVIA on auttanut Suomen kehitykseen yli 100 000 osaajan ja yli 2 000 yrityksen kautta. Tavoitteemme on luoda parempaa ja osaavampaa Suomea verkottamalla toimijoita koko yhteiskunnassa 65 vuoden kokemuksella.
Teksti: Mika Helenius
