ITK-konferenssi järjestettiin Aulangolla jo 30. kerran, nyt teemalla Muutos on mahdollisuus. Kattaus opetusalan kokemuksista ja näkemyksistä oli tuttuun tapaan runsas. ITK-konferenssi (Interaktiivinen Teknologia Koulutuksessa) järjestettiin Aulangolla jo 30. kerran, nyt teemalla Muutos on mahdollisuus. Kattaus opetusalan kokemuksista ja näkemyksistä oli tuttuun tapaan runsas.

Avoimet oppimateriaalit yhdessä paikassa

Avointen oppimateriaalien palvelua aoe.fi käsiteltiin TIVIAn IT-kouluttajien Tarmo Toikkasen ja Tero Toivasen foorumiesityksessä sekä Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n työpajassa. Palveluun voi tuoda aineistojen kuvailutiedot ja myös itse aineistot pysyvään säilytykseen. Beta-versio on nyt avoinna ja palvelu valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Avoimet Creative Commons -lisenssit takaavat, että materiaalit säilyvät elinvoimaisina, kun niitä voivat muokata muutkin kuin materiaalin alkuperäiset tekijät. Palvelussa on jo jonkin verran oppimateriaaleja, mm. Tarmo Toikkasen Tekijänoikeudet opetuksessa -tietopaketti sekä Tero Toivasen ohjelmoinnin oppimispaketit Pythonista ja Scratchista, joissa korostuu pelaajaoppimisen idea: avoimet tehtävät, joihin oppijat itse keksivät ratkaisut. Avoimia oppimateriaaleja on myös muualla, kuten Otavan Opiston Muikkuverkossa, Wikikirjaston Perusopetuksen osastossa, Avointen ammatillisten opintojen palvelussa sekä avoinoppikirja.fi-sivustolla.

IT-kouluttajat auttaa koulujen muutosjohtamisessa Edukata-mallilla

Tarmo Toikkanen ja Katri Lehtovaara esittelivät oppimisen muotoilua Edukata-mallilla.  Menetelmää sovelletaan oppituntien muotoiluun, koulujen toimintakulttuurin uudistamiseen ja koulurakennusten suunnitteluun paitsi Suomessa myös esim. Singaporessa ja Indonesiassa yhteistyössä LifeLearnin kanssa. Opettajille suunnattu palvelumuotoilumalli toimii kaikilla oppiasteilla opettajien ja oppilaiden kanssa. Tulevaisuusskenaarioista ja nykytilan kartoituksesta päästään inkrementaalisten innovaatioiden yhteisölliseen muotoiluun ja ketterään pilotointiin. Prosessissa vapaudutaan arjen haasteista ajattelemaan isommin, tekemään ja jopa nauramaan yhdessä. IT-kouluttajien koulutusprojekti on järjestänyt lukuvuonna 2018–2019 viidelletoista koululle johtoryhmäkoulutusta. Lähitapaamisissa kokoonnutaan Aalto-yliopiston oppimiskeskuksessa, ja niiden välillä osallistujat saavat vertaistukea ja tukea mentoreilta LifeLearnissa. Opettajat ovat innoissaan, koulun kehittäminen on kivaa. Toisetkin opettajat tulevat kysymään, saisivatko hekin osallistua ja kehittää opettamistaan Edukatassa muotoilun menetelmin. Kokeilujen tuloksia julkaistaan OPH:n paraskoulu.fi-palvelussa.

eEemeli-kilpailu

DragonBox-koulu voitti tänä vuonna eEemeli-kilpailun. Jopa nelivuotiaat oppivat DragonBoxilla lukiotasoisia yhtälönratkaisuja. Oppilaat innostuvat aidosti: jokaisen lempiaine on matematiikka! Oppilaat kiinnostuvat luvuista ja näkevät niitä myös koulun ulkopuolella arjessaan. DragonBoxin värikäs materiaali ruokkii mielikuvitusta. Innostunut aikuinen saa lapsetkin innostumaan.

Koodausta peruskoulussa

Tero Toivanen ja Ville Ilkkala kertoivat, miten oppilaat ohjelmoivat monialaisen oppimiskokonaisuuden web-sovellukseksi. Jotkut oppilaista innostuvat koodauksesta, toiset sovelluksen suunnittelusta, ja yhdessä syntyy mahtavaa jälkeä. Jussi Kytömäki ja Janne Venho kertoivat Ylöjärven yhtenäiskoulun kokemuksia GeoGebrasta, maksuttomasta avoimen lähdekoodin matematiikan työvälineestä interaktiivisten oppimistehtävien ja -pelien laatimiseen, joka on räätälöitävissä eri ikäisille oppilaille. Tutkiva oppiminen ja interaktiiviset tehtävät tukevat geometrian oppimista ja metakognitiivisten taitojen kehittymistä. Tapani Saarinen kertoi MIT:n Media Labin Seymour Papertin ja Mitchel Resnickin pedagogisista ydinajatuksista. Lapset tarvitsivat ohjelmointikielen, jollaiseksi Piagetin konstruktivismiin pohjautuva Logo kehitettiin jo vuonna 1968. Ihminen ohjelmoi tietokonetta, ei päinvastoin. Oppija on aktiivinen tiedonhakija, opettaja “ongen käytön ohjaaja”. Tiedon rakentaminen lähtee opittavasta asiasta ja oppijan ymmärtämisestä. Keskiössä on lapsen luonnollinen oppiminen vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa (“Piaget’n oppiminen”). Tietokone mahdollistaa tiedon alueiden “luonnollisen” selvittelyn (mediaperusteisuus). Peruskoulujen uusi opetussuunnitelma OPS2016 mahdollistaa tietokoneajan opiskelun, mutta sen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää pedagogisen ymmärtämisen kehittämistä. Kirjoittajat: Eija Kalliala, Tarmo Toikkanen ja Tero Toivanen IT-kouluttajat ry