Tieto- ja viestintätekniikka ovat suuremmassa murroksessa kuin koskaan aikaisemmin. Digitaalisuus on luonut kone- ja laitekeskeisen osaamisen rinnalle kattavan ihmisten toimintaa laaja-alaisesti koskevan uusien ratkaisujen, palveluiden ja toimintamallien maailman.

Tieto- ja viestintätekniikka ovat suuremmassa murroksessa kuin koskaan aikaisemmin. Digitaalisuus on luonut kone- ja laitekeskeisen osaamisen rinnalle kattavan ihmisten toimintaa laaja-alaisesti koskevan uusien ratkaisujen, palveluiden ja toimintamallien maailman.

Ihmisten muodostama yhteiskunta ja sen toiminta muuttuvat pala kerrallaan kohti yhä teknistyvää maailmaa. Muutos tapahtuu ja rakentuu yhä enemmän ohjelmistojen varassa toimivaksi uudeksi digitaaliseksi liiketoiminnaksi.

Ohjelmistojen maailma rakentuu ihmisten kehittämien ja käyttämien uusien ”tietojärjestelmien” mahdollistamien toiminnan kautta. Aineettomat liiketoimintamallit ja alustat ovat mahdollistaneen kokonaan uusien toimialojen, markkinoiden ja verkostojen syntymisen Internetin avulla.

Yhteiskuntamme ja kansataloutemme taloudellinen tulevaisuutemme riippuu kokonaan ohjelmistojen roolista kansantaloudessa.

SUOMI on edelleen maailman koulutetuimpia kansakuntia. Johtoasemamme on vakavasti uhattuna nopean digitaalisen murroksen seurauksena. Yhä kapea-alaisempi näkökulma ja tiedettä painottava koulutusjärjestelmä uhkaavat kilpailukykyämme. Emme pysy osaamisen kehittymisessä mukana.

Kapea-alaiset näkökulmat eivät ole kehittyneet teknologisen kehityksen vauhdissa – erityisesti ohjelmistoissa. Olem-me ajautumassa perustutkimustiedon tuottajaksi palvele-maan muuta maailmaa. Taloudellisesti Suomella ei ole varaa olla vain tuottajana ilman omia ja taloudellisesti menestyviä ja voittoa tuottavia teknologisia innovaatiota.

Taloudelliset edellytykset ja osaaminen rapisevat kovaa vauhtia ilman Suomessa tapahtuvaa palvelukehitystä, valmistustekniikan ja tuotekehityksen investointeja.

Suomalaisen tieto- ja viestintätekniikan kentän ja yhteisön on herättävä ottamaan yhä keskeisempi rooli kansallisessa kehityksessä. Suomen tulee löytää uusi suunta ja johtajuus globaalissa kehityksessä – emme voi vain katsella sivusta kehitystä ja olla kehityksen maksaja. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkamme on laiminlyönyt ohjelmistonäkökulman laaja-alaisesti kaikilla yhteiskunnan ja elinkeinoelämän osa-alueilla vuosikymmenten ajan. Se on johtunut ymmärryksen puutteesta ja kovasta valtataistelusta. Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta, ja onneksi ruohonjuuri tasolla tapahtuu muutoksia.

TIVIA katsoo tulevaisuuteen luottavaisena. Suomessa on käynnissä selkeä uusi teollistamisen kehitysvaihe. Yhteisömme toiminta on erittäin aktiivista kehittyvillä näkökulmilla, jotka mahdollistavat muutoksen ja talouskasvun.

Jäsenyhdistysten toiminta ja aktiiviset verkostot muodostavat suomalaisen korkean jalostusasteen osaamisen selkärangan. Korkean tason tieto- ja viestintätekniikan johtamisosaaminen luo edellytykset sekä julkisen sektorin tuottavuusloikalle, että pohjan kansalliselle teollisen toiminnan kasvulle.

Yhteiskuntamme kannalta on keskeistä, että huolehdimme osaamisesta kaikilla eri oppimisen tasoilla sekä arvoketjun eri osissa ja ikäkausilla. Erityisen tärkeää on huolehtia ns. linkittävästä osaamista, jolla varmistetaan teknologian kaupalliseen menestykseen tähtäävä kehittäminen. Kansakunta ei menesty kouluttamalla vain perustutkimuksen, hallinnon ja talouden huippuosaajia.

KASVUUN tähtäävän teollisuuspolitiikan ytimessä tulee olla uudistuminen modernien ja päivitettyjen talouskasvun teorioiden pohjalta. Suomessa tulee luoda samat uutta luovat teknologian kehittämisen mallit kuin muissa korkean koulutustason länsimaissa.

Tämän päivän talouskasvun moottorina ovat kaupalliset teknologiset innovaatiot. Suomi menestyy, kun investoimme ja koulutamme oikeaa, korkeaa osaamista, jotka yhdessä luovat välitöntä kilpailukykyä yhteiskuntaamme yritystoiminnan ja viennin kautta.

Julkisen sektorin on hyödynnettävä tulevaisuudessa entistä paremmin innovatiivisia hankintoja tukemaan uuden laaja-alaisen vientipohjan rakentumista. TIVIAn jäsenyys antaa parhaat eväät osaamisen jatkuvalle kehittymiselle, vuorovaikutussuhteet alan kaikkien toimijoiden kanssa ja kehittämisverkostot tietämyksen päivittämiseen alan parhaiden huippuosaajien kanssa.

Ohjelmistot ovat todellinen strategisen ajattelun päivittämisen paikka Suomessa. Tutkimuksen mukaan olemme ulkoistaneet kaiken mitä on ulkoistettavissa. Mitä seuraavaksi? Suomi tarvitsee 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kansallisen ohjelmistotalouden kasvustrategian ja aivan uutta strategista ymmärrystä. Globaalit kahdeksan miljardia kuluttajaa ja 200 miljoonaa yritystä odottavat, että he saisivat ostaa maailman parhaassa maassa kehitettyjä suomalaisia palveluita ja tuotteita.

Luodaan yhdessä vieläkin paremmat osaamisen ja kehittymisen edellytykset! Verkostoidutaan ja tuodaan yhteen kaupalliseen vientiin tähtäävä ohjelmisto-osaaminen. Vaikutetaan yhdessä oikeiden valintojen tekemisessä – maamme tulevaisuus on edelleen meidän omissa käsissämme!

Mika Helenius
TIVIAn toiminnanjohtaja