ICT-johtajan osaamisen pitää olla nykyisin laaja-alaista. Tärkeimmät taidot ovat muutosjohtaminen, liiketoiminnan kehittäminen, itsensä johtaminen ja uusien teknologioiden ymmärtäminen, sanoo Fortumin IT-strategiajohtaja Sari Vehtari.

ICT-johtajan osaamisen pitää olla nykyisin laaja-alaista. Tärkeimmät taidot ovat muutosjohtaminen, liiketoiminnan kehittäminen, itsensä johtaminen ja uusien teknologioiden ymmärtäminen, sanoo Fortumin IT-strategiajohtaja Sari Vehtari.

Digitalisaatio muuttaa maailmaa nopeammin kuin organisaatiolla ja sen jäsenillä on kykyä sopeutua muutokseen ja muuttaa toimintatapojaan.

Muutosjohtaminen on modernin ICT-johtajan tärkein kyky. Hän saa muut mukaan muutokseen, on yhteistyökykyinen ja toimii monimutkaisissa matriisiorganisaatioissa.

Tärkeää on myös kyky kannustaa kokeilemaan ja kehittämään uusia ideoita. Hyvä kommunikointi on muutosjohtamisen kulmakiviä. Kommunikoinnissa on tärkeää kuulua, olla näkyvissä, olla saatavilla ja viestiä kaikilla organisaation tasoilla.

MUKANA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ

Muutosjohtamisen lisäksi ICT-johtajalla pitää olla vahva osaaminen liiketoiminnan kehittämisestä. Pitää ymmärtää digitaalisia markkinoita ja tuotteita, olla visionäärinen ote ratkaisujen kehittämiseen ja pystyä määrittelemään ratkaisun rahallinen arvo ja sijoitetun pääoman tuotto. Yrittäjälähtöinen ajattelu on oleellista isoissakin organisaatioissa. Uuteen liiketoimintaan investointi on haastavaa, kun tämänhetkiset asiakkaat ja liiketoimintamallit pitävät fokuksen nykyisyydessä.

ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys Gartner puhuu bi-modaalisesta kehittämisestä. Siinä pysytään toisaalta hyvin ennustettavissa ja ymmärrettävissä kehittämisalueissa ja toisaalta kokeillaan ratkaista uusia ongelmia. Käytännössä organisaatioilta vaaditaan siis tehokkuutta ja kustannussäästöjä operaatioiden pyörittämisessä. Samalla tarvitaan investointia digitaalisuuteen ja uusien liiketoimintojen tukemiseen.

ITSENSÄ JA MUIDEN JOHTAMINEN

Voidakseen johtaa muita ICT-johtajan on kyettävä johtamaan itseään. On tärkeää tuntea itsensä, tietää omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Johtajalla pitää olla halu kehittyä ja uusiutua, jotta esimerkiksi ymmärtää digitalisaation vaikutuksia omaan työhönsä ja toimialaansa. Innovaatiojohtamisen professori Liisa Välikangas toteaa, että itsensä johtaminen on tärkeää myös työntekijöillä, kun työ muuttuu digitalisaation myötä entistä enemmän projektiluonteiseksi ja pitkäaikaiset urat jäävät historiaan.

Yrittäjyys ja itsensä työllistäminen yleistyvät. Työ muuttuu liikkuvaksi entisten aikaan ja paikkaan sidottujen työsuhteiden sijaan. Kuukausipalkka on yhä harvempien etuoikeus, muut kokoavat ansionsa pienistä puroista, Välikangas muistuttaa.

Tällaista entistä liikkuvampaa työvoimaa on myös vaikeampaa motivoida ja sitouttaa. Työntekijät odottavat enemmän hauskuutta ja merkityksellisyyttä työnteoltaan. Samalla johtajan on annettava tiimin jäsenille riittävästi henkilökohtaista vastuuta ja vastuullisuutta vastata asiakkaan vaatimuksiin nopeasti.

Kun tekeminen nopeutuu, kerran kuussa järjestettävät usean tunnin jäykät johtoryhmän kokoukset on syytä jättää historiaan. Johtamiseen kuuluvat myös reaaliaikainen palaute ja palkitseminen.

UUDET TEKNOLOGIAT JA DIGITAALISET TYÖKAVERIT

Uusien teknologien lista huimaa johtajaa, ja uutta tulee koko ajan. Puhutaan lohkoketjuista, big datasta, IoTsta, boteista, koneoppimisesta, algoritmeista, tekoälystä, lisätystä ja virtuaalitodellisuudesta ja huomenna jostain aivan muusta.

Prosessien automatisointi ja robotisointi ovat jo tätä päivää. Googlen tekninen johtaja ja futurologi Ray Kurzweil on ennustanut, että robotit ovat ihmisiä viisaampia vuonna 2029. Robotti oppii kokemastaan, sopeutuu uuteen tietoon, osaa näyttää jopa tunteita ja tekee työnsä ihmistä tehokkaammin.

Tulevaisuuden tutkijat käyttävät termiä 'singularity'. Se on hetki, jolloin tietokoneet tai robotti tekevät itsestään viisaampia ja yhtä kyvykkäitä kuin ihmiset.

Kun koneet ylittävät ihmisen kyvykkyyden, ohitetaanko tällöin ihminen päätöksenteosta täysin? Ohjaako tekoäly sen jälkeen tekoälyä? Kuinka siis varautua robotteihin työkavereina ja alaisina tai jopa esimiehinä? Kuinka robotteja johdetaan? Miten johtajana motivoisit robottia?

Oli tulevaisuus mikä tahansa, moderni ICT-johtaja lukee ja tutkii enemmän kuin koskaan ennen itseään ja ympäröivää maailmaa. Uuden oppiminen kannattaa aina. Vaikka kone osaisikin enemmän.

Sari Vehtari

Fortum Oyj:n IT-strategiajohtaja, TIVIAn hallituksen jäsen

Sari Vehtari opiskeli Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa valmistustekniikkaa ja logistiikkaa. Hän väitteli vuonna 2006 teollisuustaloudesta Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Vehtari työskenteli Nokialla ja vastasi tuotannon ja logistiikan prosessien kehittämisestä. Fortumilla hän vastasi aluksi lean-menetelmistä ja prosessien kehittämisestä, minkä jälkeen hän siirtyi IT-strategiajohtajaksi. Nyt hän tekee kehitystyötä myös uusien liiketoiminta-alueiden parissa.