Demokratiaa voi heikentää käyttämällä sen omia, sananvapauden ja oikeusvaltion tapaisia piirteitä sitä itseään vastaan.
Emme ole sodassa, mutta emme myöskään elä syvää rauhanaikaa. Olemme jossain siellä välissä, jossa on epäiltävä tavallisia asioita ja varauduttava petokseen. Tästä asiantilasta puhutaan hybridivaikuttamisena tai hybridisotana. Asiasisältö ei näillä termeillä juuri eroa, mutta ensimmäinen korostaa toiminnan meihin kohdistuvaa yksipuolisuutta, toinen toiminnan väkivaltaista luonnetta. Hybridivaikuttamisessa yhdistyvät perinteisen ja uuden vaikuttamisen keinot. Vaikka termi usein yhdistetään kyberturvallisuuteen, kyse ei ole vain verkossa tapahtuvasta vaikuttamisesta vaan siinä käytetään monenlaisia psykologisia, poliittisia, teknisiä ja sotilaallisia keinoja.
Hybridisodankäynti yhdistää erilaisia tavoitteellisia osia kokonaisuudeksi. Yksittäisinä ne ovat yleensä huomiota herättämättömiä ja helpohkosti kiellettäviä tai muuten selitettäviä (deniability). Onko jokin kauppa pitkän tähtäimen riippuvuuden hankkimista? Onko hakkeriryhmän toiminta miten motivoitunutta? Onko jonkin säädöksen muuttaminen painostusta? Siiloutunut hallinto, ymmärryskatveet ja monimutkainen yhteiskunta myös asettaa omia esteitään havaita eri puolilla tapahtuvien asioiden muodostamaa syvällistä kuviota (= arkkitehtuuria) erityisesti yhä tietoteknistyvässä kokonaisuudessa.
Demokratiaa voi heikentää käyttämällä sen omia, sananvapauden ja oikeusvaltion tapaisia piirteitä sitä itseään vastaan. Polarisaatio ja yleisen ilmapiirin horjuttaminen ovat tehokkaita tapoja vaikuttaa poliittisiin päätöksentekijöihin ja jopa estää demokraattista päätöksentekoa.
Demokratia voi toisaalta varautua parhaiten uusiin uhkakuviin rakentamalla laaja-alaista verkostoa uuden informaatiojärjestelmä ja -alustamaailman riippumattomiin asiantuntijoihin. Polarisaation rinnalla yhdeksi keskeisimmäksi uhaksi onkin noussut ymmärrysvaje ja vaikuttaminen, jolla yhteiskunta pyritään pitämään tietämättömänä modernista teknologisesta kehityksestä kuten ohjelmistotalous ja sen kansantaloudelliset vaikutukset.
Sodan on perinteisesti ajateltu olevan kamppailua maantieteellisen alueen hallinnasta. Hybridisodassa taisteluja käydään kansalaisten ajatusten, tunteiden ja toiminnan ohjaamisesta ja kansalaisilta piilossa talouden rakenteista aina toimialojen hallinnasta osaamisen, standardien, uusteollistamisen ja tavoitteellisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden muodossa. Siinä taistelussa pärjäämistä opetellaan juuri nyt – informaatioteollisuuden globaalissa murroksessa.
Hybridivaikuttaminen on yhtenä kantavana teemana myös huhtikuussa jo yhdeksättä kertaa järjestettävässä TIVIAn tukemassa Finnish Internet Forumissa. Aihetta tarkastellaan monipuolisesti paneelikeskustelun muodossa.
Teksti: Janne Riiheläinen, tutkija ja viestinnän ammattilainen