FiSTB Testing Assembly -seminaari on kasvanut alle sadan hengen tapahtumasta lähes 400 hengen tapahtumaksi osallistujat, kumppanit, järjestäjät ja puhujat mukaan lukien. Testaustapahtumille, verkostoitumiselle ja osaamisen jakamiselle on selkeästi tarvetta.

FiSTB Testing Assembly järjestettiin Helsingissä 20.9.2017 jo kuudennen kerran, nyt teemana testauksen tulevaisuus Suomessa. Seminaari on kasvanut alle sadan hengen tapahtumasta lähes 400 hengen tapahtumaksi osallistujat, kumppanit, järjestäjät ja puhujat mukaan lukien. Testaustapahtumille, verkostoitumiselle ja osaamisen jakamiselle on selkeästi tarvetta.

FiSTB:n puheenjohtaja Kari Kakkonen kertoi tilaisuuden alussa Testing Assemblyn olevan yksi Suomi100-juhlavuoden tapahtumista. ”Oli upeaa olla jakamassa koko Suomen mahtavan kehityskulun tunnelmia myös testaajien kesken ja kuulimmekin valtavat aplodit”, Kari kertoo. Vielä ennen avauspuhetta julkistettiin FiSTB:n jakaman Paras opinnäytetyö -palkinnon voittaja Noora Vainio Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomityöllään ”Testauspolitiikan kehittäminen alihankintaprojekteihin”.

Alan Richardson kertoi seminaarin keynote-avauspuheessaan testausautomaation taktisesta ja strategisesta käytöstä. Taktinen taso on tarpeen aina, kun täytyy pysyä kiireisinä hetkinä ohjelmistokehitysprojektin vauhdissa mukana. Toisaalta strateginen tasokin täytyy muistaa, eli täytyy ajatella testiautomaatioarkkitehtuuria, ylläpidettävyyttä ja uusien automaatiotoimintatapojen valintaa. Richardson totesi, että parhaimmillaan strateginen taso on oikea testausautomaation taso jatkuvasti, mutta välillä tulee tilanteita, joissa täytyy mennä taktiselle tasolle tuottamaan automaatioskripti mahdollisimman nopeasti.

Avauspuheen jälkeen jakaannuttiin kahteen ohjelmalinjaan. Englanninkielisen linjan avasi Anssi Lehtelä kertomalla testausta hyödyttävistä työkaluista: MindMup, XMind, Postman, Graylog ja Kanbanflow. Jani Haukinen esitteli ajatuksen siitä, miten testausautomaatio ulottuu sujuvasti infrastruktuurin testaamiseen. Ihmisten osaaminen ja työkalut vievät siihen suuntaan – siis siitä vain laajentamaan testaajien tehtäväkenttää!

Suomenkielisen linjan avasi Sara Toivakainen esityksellään ohjelmiston laadusta asiakaskokemuksen laatuun. Monet QA-osastot ovat keskittyneet liiaksi teknisten yksityiskohtien validointiin asiakaskokemuksen jäädessä vähemmälle huomiolle. Onkin tärkeää ymmärtää, että tuote ei ole sama asia kuin yksittäinen teknologia tai ohjelmisto. Maiju Niinivirta visioi testauksen tulevaisuutta ja lisäarvon tuottamista. Keskeinen sanoma oli integroida testaus osaksi jokapäiväistä toimintaa. Niinivirta myös korosti yhteisen tavoitteen ja käsityksen merkitystä.

Jani Haikalan muistutti visuaalisesti mielenkiintoisessa esityksessään, että toisin kuin suunnistuksessa, tutkivassa testauksessa on myös hyvä ”harhailla” uusille poluille ja alueille. Sari M. Ahola kertoi työttömyysturvan lainmuutoksen tutkivasta testauksesta Kelassa, haastavassa ja kompleksisessa ympäristössä, jossa tarvitaan hyvä ymmärrys lainmuutoksen asiasisällöstä ja aiempien lainmuutosten mahdollisista vaikutuksista tulevaan. Juhani Teeriniemi esitti hienosti tekoälyn mahdollisuuksia ja haasteita ohjelmistotestauksessa. On tärkeää ymmärtää ja omaksua riittävät perustiedot tekoälystä ennen soveltamista, sillä menetelmien käyttö ilman ymmärrystä johtaa todennäköisesti harhaan.

Englanninkielisellä linjalla päästiin ihastelemaan Lightning Talks -formaattiin istutettuja kymmenen minuutin nopeita puheenvuoroja. Päivi Brunou nosti esiin tunkeutumistestauksen tietoturvatestauksen yhtenä yleisenä muotona. Marleen Kock korosti monitoroinnin tärkeyttä sekä testauksen että tuotannon aikana, jotta saadaan automaattisesti dataa ohjelmistokehityksen käyttöön toiminnan oikein suuntaamiseksi. Ilkka Tengvall kertoi testauksen ja tietoturvan parantamisesta konttiteknologian yhteydessä – paljon on automatisoitavissa ja suorin tie kannattaa aina valita.

Salamapuheenvuorojen jälkeen kuultiin Ivan Ericssonin visioita ohjelmistotestaajien muutoksesta. Testaajat tarvitsevat oman urapolun testauksessa, mutta tärkeää on myös laajentaa testausosaamista DevOpsin, käyttäjäkokemuksen, tietoturvan, ketteryyden, analytiikan, johtamisen ja liiketoimintaosaamisen suuntaan. Monitoimiroolit ovat paikallaan nykyajan ja tulevaisuuden ketterissä ja DevOps-tiimeissä.

Seuraavaksi uppouduttiin visuaalisten viestien ja ajattelun maailmaan. Eeva Pursula toi vahvan viestin testaajan tarpeesta vaihtaa näkökulmia, kokeilla erilaisia asioita ja aktiivisesti poistaa ennakkoluulojaan, jolloin pystyy sekä löytämään enemmän virheitä että ymmärtämään asiakasta paremmin.

Seminaari päättyi Esko Valtaojan keynote-puheenvuoroon. Kuuluisa tulevaisuuden tutkija välitti osallistujille viestin, että maailma menee hyvään suuntaan ja olemme jo saavuttaneet parhaan tilanteen ikinä tähänastisessa maailmassa. Pitää vain ottaa haltuun kokonaiskuva ja pitkä aikajänne, niin nähdään, että köyhyys, kuolema, sairaudet ja myös suhteellinen luonnon tuhoaminen ovat pienentyneet merkittävästi talouskasvun ansiosta. ”Laiskat ihmiset etsivät parempia tapoja tehdä asioita” on innovaation kantava periaate, joka vie meitä eteenpäin jatkossakin. Vaivaisella kahden prosentin vuotuisella kasvulla saavutamme sadassa vuodessa tilanteen, jossa kaikilla on asiat yhtä hyvin kuin meillä Suomessa nyt. Informaatioteknologia, nano- ja geeniteknologiat ja muut vastaavat tietoon pohjautuvat uudet asiat vievät meitä eteenpäin.

Seminaarin yhteenvetona voidaan todeta, että testaukseen vaikuttavat monet megatrendit kuten digitalisoituminen, kansainvälistyminen, kestävä kehitys sekä luonnollisesti tietotekniikan trendit kuten ketteryys, DevOps, avoin lähdekoodi ja tietoturva. Testausta tarvitaan yhä enemmän, mutta samaan aikaan se muuttaa muotoaan automaation sekä muiden osaamisten kuten liiketoiminnan, teknologian ja käyttäjätuntemuksen suuntaan. Jokaisen testaajan tulee elää nykyhetkessä ja katsoa tulevaan opetellen koko ajan lisää. Omalle osaamiselle löytyy paljon luonnollisia kehityspolkuja. Jokaisen pitää vain löytää omansa!

Teksti: Kari Kakkonen, Kimmo Hakala, Miia Tuomimäki

Kuvat: Juha Pomppu