TIVIA ry | Finnish Information Processing Association

                                   

TIVIA News: EU-kärki edellä kohti ohjelmoitavan softatalouden johtamista

Suomella on erityisiä haasteita koulutusohjelmien ja uuden liiketoiminnan johtamisosaamisen kanssa.

Euroopassa käynnistyi vuonna 2009 digitaalisen johtamisen ja osaamisen kärkihanke EU-komission uudistuminen ja talouskasvuyksikön johtamana. Hankeen pääteemoina olivat digitaalinen kyvykkyys loppukäyttäjien digitaalisten taitojen eli ns. e-Skills-näkökulmasta.

Hankkeen alkutaipaleella tuli ilmeiseksi, että myös ohjelmoitava ns. softatalouden johtamisen eli e-Leadership-kyvykkyyden oleellinen parantaminen on tarpeen koko Euroopassa.

EU on valtava valmiiden ohjelmistojen tuoja ilman omaa ohjelmistoteollisuutta ja koulutusta. Suomellakin oli paikka tarjolla EU:n laajuisessa kehityksen kärjessä, mutta yliopistoistamme ei löytynyt sopivaa näkökulmaa ja omistajuutta resurssipulasta johtuen. Liiketoiminnan kehittäminen on puuttunut näkökulmana Suomesta jo muutaman vuosikymmenen. 

e-Leadership-johtaminen on uusien liiketoimintainnovaatioiden toteuttamista, ohjelmistojärjestelmien luomista ja käyttäjäkokemusta yhdistävä uusi johtamisen näkökulma. Perinteisellä kielellä voitaisiin puhua ”design”-näkökulmasta engineering-painotuksella, mutta erittäin nopeasti kehittyvässä softataloudessa puhutaan laajemmasta kokonaisuudesta eli ”business-savvy engineering” -osaamisesta.

TÄHTÄIMESSÄ UUSI YLIVOIMAINEN KILPAILUETU

Ohjelmoitavassa softataloudessa ”suunnittelunäkökulman” johtaminen eroaa merkittävästi perinteisestä. Softaan pohjautuvassa e-Leadership-johtamisessa korostuvat teknisessä näkökulmassa ihmisten yhteinen monialainen luovuus, kyky kehittää uusia palvelumalleja, asiakaslähtöinen ja kokeileva palvelualustojen kehittäminen ja organisaation kyvykkyys luoda uusia liiketoimintamalleja ohjelmistojen avulla.

Vanhassa perinteisessä suomalaisessa ajattelussa korostuvat laitekeskeisyys ja olemassa olevien järjestelmien käyttäminen (hyödyntäminen), toiminnan kehittäminen vain kustannuksia leikkaamalla (tehostaminen) ja omasta ylivoimaisesta kilpailuedun ja -kyvystä luopuminen (ulkoistaminen).

EU e-Leadership-näkökulmalla painopistettä johtamisessa on siirretty uuden ylivoimaisen kilpailuedun ja -kyvyn kehittämiseen uutta luomalla ja investoimalla. Ilman omaa kykyä kilpailla ei voi menestyä globaalissa taloudessa.

EU:n komission sisämarkkinoiden pääjohtaja Lowri Evans toteaakin hyvin: ”Jotta Eurooppa voi kilpailla, kasvaa ja luoda työpaikkoja, on varmistettava, että meillä on ihmisiä, jotka pystyvät johtamaan teollisuuksiemme digitaalista innovaatiota ja muutosta.”

SUOMI TARVITSEE UUDENLAISTA KOULUTUSTA

Suomi ja EU eivät selviä digitaalisessa ohjelmistojen taloudessa perinteisin näkökulmin. Suomikin tarvitsee täysin uusia ”ohjelmoitavan softatalouden” koulutuksen rakenteita – aivan samalla tavalla kun 25 vuotta sitten lähdimme muuttamaan ”teknologisia” tuotteita poikkitieteellisellä ”design business”-osaamisella kohti kuluttajamarkkinaa. Ilman omaa ohjelmistokehitystä meillä ei ole omia alustoja tai datavarastoja.

Eri vertailujen ja arvioiden pohjalta Suomesta puuttuu noin 5 000 osaajaa ohjelmistotalouden kilpailukyvyn uudelleen rakentamiseksi. Kansakuntien ja maiden koulutusjärjestelmien vertailussa Suomesta puuttuu kaksi itsenäistä ohjelmoitavan softatalouden yliopistoa.

Erityisen haavoittuvaksi tilanteen tekee pääkaupunkiseudun tilanne, jossa liiketoiminnan ja palvelualojen uusiutumista ja kehittymistä tukevaa koulutusta ja tutkimusta ei ole ja koulutus on tiedepainotteista ja erittäin kaukana liiketoiminnasta.

SUOMI UHKAA JÄÄDÄ JÄLKEEN MUISTA

EU:n e-Leadership-tutkimuksen mukaan Suomella on erityisiä haasteita koulutusohjelmien ja uuden liiketoiminnan johtamisosaamisen kanssa. Kapea ja perinteisiin nojaava johtamismalli onkin ajanut Suomen syvään taantumaan, ja nyt olisi aika luoda uutta ymmärrystä.

TIVIA on ollut mukana viemässä Suomea kohti ohjelmoitavan softatalouden näkökulmien kehittymistä avaamalla virkamiehille, professoreille ja yliopistojohdolle ovia EU:ssa ja luomalla uusia kansallisia verkostoja osaamisen kehittämiseen. TIVIA on ollut näissä keskeisessä roolissa auttamassa sekä VM:ää että TEM:iä heräämisessä käsillä oleviin haasteisiin.

Kehitys on Suomessa vain valitettavan hidasta. Olemme jäämässä koko ajan jälkeen muista EU-maista, koska tarvittavaa korkeinta johtamisosaamista ja visionäärisyyttä ei ole tarjolla.

TIVIA tarjoaa loistavan kokeilujen ja uuden kehittämisen alustan Suomessa. Yhteiskuntamme murroskohdissa TIVIA on tarjonnut laaja-alaisen huippuosaajayhteisön, jossa kehittäminen on mahdollista avoimessa, luottamuksellisessa ja riippumattomassa ympäristössä.

TIVIA on jatkossakin mukana EU DG Connect ja DG Growth -kehitys- ja toimenpideohjelmahankkeissa, jotta Suomi saisi kiinni sen etumatkan, jonka Eurooppa on nyt ottamassa erityisesti kiihtyvässä ohjelmoitavan softa- ja alustatalouden talouden kehityksessä.

Palvelutalouden professori John Zysman sanoo, että alusta-talouden e-Leadership on ”ohjelmistotekniikkaan perustuvaa, liiketoiminnan markkinalähtöistä uuden kehittämistä ja luomista, jossa ei voi pärjätä ilman omia alustoja, palveluita ja ohjelmistoja.”

Mika Helenius, TIVIAn toiminnanjohtaja

 

kategoriassa TIVIA News
Jaa tämä kirjoitus
Tunnisteet
Arkistoi