TIVIAn 65. juhlavuonna on ajankohtaista kysyä, mikä on eettinen, moraalinen ja kulttuurinen pohja, jonka varassa haluamme toimia tulevaisuudessa.
Digitaalinen muutos etenee kiihtyvällä vauhdilla koskettaen yhä enemmän jokaisen ihmisen arkea, yrityksen toimintaa, toimialojen tulevaisuutta, valtioiden kansantaloutta ja yhteiskuntien kulttuureja. TIVIAn 65. juhlavuonna onkin ajankohtaista kysyä, mikä on eettinen, moraalinen ja kulttuurinen pohja, jonka varassa haluamme toimia tulevaisuudessa. Miten teknologinen kehitys, tekniikka ja järjestelmät vaikuttavat elämäämme, työhömme, vanhempiemme arkeen ja lastemme tulevaisuuteen? Mitä arvovalintoja tekisimme, jos nyt alkaisimme suunnitella digitaalista alustataloutta tuleville sukupolville? Mikä olisi palveluiden arvo, mitä tietoja keräisimme, millä osaamisella suunnittelisimme palveluita ja kenen tulisi omistaa digitaalisen talouden arvo- ja rahavirrat? Onko nyt aika puhua kestävästä taloudesta, sillä ilman talouden resursseja emme pysty ylläpitämään omaa kulttuuria ja edistämään kestävän kehityksen arvoja?
Tekniikan kehityksen eettisistä, moraalisista ja arvoperusteisista näkökulmista on käyty pitkää syvällistä keskustelua. Teknologinen kehitys on ollut tyypillisesti fyysinen uhka joko ympäristölle, eläimille tai ihmiselle itselleen. Digitaalisen teknologian, erityisesti mikroelektroniikan ja ohjelmistojen kehityksen loikissa ensin transistorien, sitten käyttöjärjestelmien ja puolijohdepiirien mahdollistaman kehityksen eettiset, moraaliset ja arvokysymykset koskettavat yhä syvällisempiä osia ihmisellisyyttä, ajattelua, olemista ja tietoisuuttamme – jopa sanavapauden rajoittamista, ajattelun kontrollointia tai vapaan lehdistön toimintaa. Minkä perinnön ja arvomaailman haluamme jättää tuleville sukupolville ja nuorille? Perinnön, jossa olemme menettäneet tulevaisuuden ohjauksen ja taidot käydä moniarvoista osaamiseen perustuvaa vuoropuhelua. Edistys on aina kaikissa kulttuureissa perustunut vuoropuheluun erityisesti asian syvällisesti ymmärtävien yhteisöjen ja verkostojen kanssa.
Yhä useammassa keskustelussa kuulee nuorten puhuvan eettisesti arveluttavien kaikkeen käyttäjän tietoon pureutuvien sovellusten poistamisesta älylaitteista. Tuoreessa radio-ohjelmassa keskusteltiin virtualisoituvasta profiilien maailmasta, kun oma henkilökohtainen tieto, tekemiset ja suhteet palaavat arvon ytimeen. Yhä useammassa keskustelussa nousee esille tarve saada sähköpostipalvelu sellaisesta ympäristöstä, jossa henkilökohtaisten viestien perusteella ei kohdenneta mainoksia tai sisältöä. Yhä useammassa keskustelussa nousee esille halu verkottua henkilökohtaisesti ja muodostaa merkityksellisiä suhteita ilman pinnallisia pikaviestisovelluksia.
Mikä on digitaalisten palveluiden uusi kehityssuunta tiedostavien ja valveutuneiden kuluttajien markkinassa? Onko aika kypsä uudelle henkilökohtaiselle digitaalisuudelle? Ajalle, jossa arvostetaan osaamisperusteisten verkostojen johtamista? Sitoutetaan verkoston toimijoita yhteisen osaamisen avoimeen vapautumiseen vuorovaikutuksessa? Kuinka avoimesti käsittelemme rationaalisen ja sosiaalisen moraalin näkökulmia? Etiikan yhtenä tehtävänä onkin arvioida yhteisen toimintamme, normien, säädösten ja lakien moraalista perustaa ja kehittää näitä arvojemme pohjalta laajemman sosiaalisen ja rationaalisen tarkastelun kautta avoimessa ja hyväksyvässä vuorovaikutuksessa uuden kestävän teknologisen suunnan löytämiseksi.
Teksti: Mika Helenius
