Miten tekoälyä voi hyödyntää vapaa-ajalla tai töissä? Tarvitaanko enää ihmisen luomuälyä? Miten syväväärennys-huijauksiin voisi varautua? Mikä on EU:n AI Act? Onko hallusinoiva tekoäly osaamattoman käsissä vaarallinen? Nostaako generatiivinen tekoäly tuottavuutta? 

Tekoälystä kiinnostuneet tivialaiset täyttivät Kulttuuritehdas Korjaamon Vintin helmikuun alussa, 8.2.2024, kun AI TIVIA Stadi -tilaisuudessa Digi- ja väestötietoviraston Kimmo Rousku, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Altti Lagstedt ja Pauligin Jani Iivari valottivat tekoälyn kehitystä eri näkökulmista. Esitysten jälkeen nautittiin Korjaamon Baari & Keittiön maukasta iltapalaa, jonka aikana Lucky Trio vastasi musiikista. Tilaisuuden järjestivät TIVIAn jäsenyhdistykset Sytyke ry, DAMA Finland ry ja TIVIA Uusimaa ry.

Esimerkkejä ja ennuste tekoälystä

Kimmo Rousku esitteli tekoälyassistenttinsa AI-Kimmon ja kertoi kotonaan toimivasta Robotti-Rouskusta. Tekoäly on teknologinen jatkumo henkilökohtaisista tietokoneista, netistä, mobiilisovelluksista ja -datasta, mutta myös uuden alku. Digitaalisia mahdollisuuksia on enemmän kuin uhkia. Tekoäly ratkaisee sellaisia ihmiskunnan ongelmia, joiden ratkaisemista on aiemmin pidetty mahdottomana. Tekoäly on uusi moottori, joka käy datalla, meidän tuottamallamme polttoaineella. Se auttaa meitä työskentelyn tehostamisessa, koulutuksessa, tutkimuksessa, yhteistyössä, sääntelyssä ja kansalaiskeskustelussa esimerkiksi tuottamalla tiivistelmiä laajoista aineistoista.

Tekoäly ei ole perinteinen tietotekniikkapalvelu, joten se voi tuottaa tahattomia vinoumia. Siksi siihen ei – ainakaan vielä – voida luottaa kriittisissä toiminnoissa. Parhaillaan kilpaillaan keinoälyn ekosysteemeistä.

Miten tekoälyä voidaan hyödyntää vapaa-ajalla? Ideoiden jalostamiseen ja kuvituksen luomiseen, yksilöllisten joululaulujen loihtimiseen, tietokilpailujen, leikkien ja iltasatujen laadintaan sekä tuotevertailuihin.

Miten tekoälyä voidaan hyödyntää työpaikalla? Parhaan tuloksen saa, kun tekoäly yhdistetään ihmisen luovaan ja tarkistavaan luomuälyyn. Sen avulla saamme rajattomat mahdollisuudet analysoida ja tuottaa uutta tekstiä sekä tuottaa ja arvioida ohjelmakoodia. Tekoäly kääntää esitysdiat nopeasti englanniksi, tosin käännös on hyvä tarkistaa. Tarkistamiseen menee kuitenkin huomattavasti vähemmän aikaa kuin siihen, että itse kääntäisi diansa alusta asti suomesta englanniksi. 

Tekoälykehityksen uhkina ovat syväväärennykset, jotka vaikuttavat yhä aidommilta. Meille näytetään tutuista henkilöistä aidoilta näyttäviä videoita, mikä mahdollistaa paitsi disinformaation levittämisen myös kiristämisen. Perheen kesken kannattaa sopia koodisana, joka paljastaisi "hei äiti!" -tyyppiset huijaukset. 

Tekoälypalvelut ovat uupumattomia, käytössä 24/7. Verkkorikollinen voi valjastaa tekoälyn keräämään palveluista salassa pidettäviä tietoja tai teknisiä haavoittuvuuksia. Tekoälyä voidaan käyttää myös nykyistä kehittyneimpien ja tarkemmin kohdistettujen palvelunestohyökkäysten toteuttamiseen.

Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää vastuullisuutta ja yhteistyötä. Siihen tarvitaan koulutusta ja tutkimusta, sääntelyä ja kansalaiskeskustelua.

Tekoälyyn liittyvä lainsäädäntö

Altti Lagstedt kertoi tekoälyn säätelystä. EU:n tekoälysäädöksen AI act valmistelu aloitettiin viitisen vuotta sitten. Säädös julkaistaan tämän vuoden huhtikuussa, joten kahden vuoden siirtymäajan jälkeen huhtikuussa 2026 kaikkien palvelujen pitäisi sitä noudattaa.

EU:n AI act on maailman ensimmäinen tekoälyä säätelevä säädös, joten se pyrkii olemaan malli ja pelinavaaja koko maailmalle. Sen keskiössä ovat eettisyys ja perusoikeudet. Se kieltää mm. sensitiivisiä ominaisuuksia käyttävät biometriset luokitusjärjestelmät, kasvokuvien kohdistamattoman keräämisen, tunteiden tunnistamisen, käyttäytymiseen tai ominaisuuksiin perustuvan sosiaalisen pisteytyksen, manipuloinnin ja ihmisten haavoittuvuuden hyödyntämisen. Mutta onko riskinä, että kun EU säätää, niin EU:n ulkopuolella toimitaan toisin tai että eurooppalaiset toimijat siirtyisivät muualle? 

Tekoälysäädöksessä velvoitteet ovat erilaiset korkean riskin järjestelmille ja yleiskäyttöisille järjestelmille. Edellisissä perusoikeusvaikutusten arviointi on pakollista. Lisäksi kansalaiset voivat tehdä valituksia tekoälyjärjestelmistä ja heidän pitää saada selvitykset niihin perustuvista päätöksistä. Jälkimmäisissä tarvitaan tekninen dokumentaatio, EU:n tekijänoikeuslakien noudattaminen ja yksityiskohtaisten tiivistelmien levittäminen tekoälyn koulutuksessa käytetyistä sisällöistä. 

Onko tekoäly suuri demokratisoija? Voiko henkilö sen avulla esiintyä asiantuntijana tietämättä aiheestaan mitään? Huolestuttavatko hyvältä näyttävät opinnäytetyöt, joiden lähteistä osaa ei ole olemassa?

Missä on ongelma?  Perinteiset päätöksentekoa tukevat tietojärjestelmät ovat deterministisiä, mutta tekoälyratkaisut ovat stokastisia. Samalla kyselyllä tekoälyltä voidaan saada monta erilaista vastausta. Järjestelmän algoritmi on kuin musta laatikko. Sen käyttämä opetusmateriaali vaikuttaa merkittävästi päättelyn logiikkaan, joka jatkuvasti oppivassa järjestelmässä muuttuu koko ajan. Osaamattoman käsissä hallusinoiva tekoäly on vaarallinen. Tekoälyyn saatetaan luottaa liikaa ja päätyä vääriin ratkaisuihin.

Innovatiivisuuden pitää säilyä EU:ssa. Tekoälysäädöksen artiklassa 53 puhutaan valvotuista ympäristöistä, hiekkalaatikoista, joissa tekoälyä voitaisiin kehittää, kouluttaa ja testata. Kehitysversio ei saisi karata tuotantoon ennen kuin sen vaatimustenmukaisuus on osoitettu. Tekoälyn käytön pitäisi olla turvallista myös startupeille. 

Muistaako tekoäly yksilöstä kaiken – synnytyslaitokselta hoivakotiin?

Tekoäly liiketoiminnassa

Jani Iivari näytti eri vuosilta tekoälyn ratikasta laatimia kuvia. Vuosi vuodelta kuvat alkoivat  entistä enemmän muistuttaa kohdettaan, mikä kertoi tekoälyn hyvästä kehityksestä. 

Liiketoiminnassa generatiivinen tekoäly nostaa tuottavuutta, tosin ensimmäiset kokeilut voivat sitä laskea. Käyttötapauksia ovat liiketoiminnan tiedon kuvaaminen ja analysointi sekä sisällön kuten kuvien, videoiden ja musiikin luominen. Tekoäly auttaa koodin testaamisessa ja dokumentoinnissa, joten kaikkien koodaajien kannattaisi sitä käyttää.

Tekoäly tuo työhön ison murroksen, mikä vaatii muutosjohtajuutta. Tarvitaan viestintää, koulutusta ja mallin näyttämistä.

Loppukevennyksenä Jani Iivari näytti vuodelta 1983 Tietoviikon artikkelin, jonka otsikossa kysyttiin: “Murtaako päätetyöskentely mielenterveyden?” 

Uusi teknologia on aina aiheuttanut pelkoja.

Kirjoittaja 

Eija Kalliala on tietokirjailija ja pitkän linjan ICT-ammattilainen, joka on kuulunut TIVIA-yhteisöön 1980-luvun alkupuolelta asti. Hän on TIVIA Uusimaa ry:n hallituksen varapuheenjohtaja.