Tapahtuma veti eduskunnan Pikkuparlamentin auditorion lähes täyteen, minkä lisäksi tapahtuman suoraa verkkolähetystä seurasi yli 300 ihmistä ainakin 15 eri maasta – tulkkaus oli tässäkin mielessä tärkeää.   Finnish internet forumin 10-vuotisjuhlaseminaarin  juonsi Julf Helsingius. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin Yrjö Länsipuron toimittama aikaisempien vuosien seminaareja ja internetin kehitystä käsittelevä historiikki, joka jaettiin osallistujille paikan päällä. Tapahtuma veti eduskunnan Pikkuparlamentin auditorion lähes täyteen, minkä lisäksi tapahtuman suoraa verkkolähetystä seurasi yli 300 ihmistä ainakin 15 eri maasta – tulkkaus oli tässäkin mielessä tärkeää. Tilaisuus löytyy myös tallennettuna eduskunnan sivustolta – niin kuin monet aiemmatkin FIF-seminaarit.

INTERNETIN SÄÄNTELY EU:SSA

Liikenne- ja viestintäministeriön verkko-osaston ylijohtaja Sabina Lindström avasi tapahtuman ja korosti avauspuheenvuorossaan hyvän sääntelyn merkitystä internetin kehityksessä. Yhteisiä sääntöjä ja sääntelyä tarvitaan, mutta Lindströmin mukaan on tärkeää, ettei sääntely ole liian yksityiskohtaista ja että se mahdollistaa teknologisen kehityksen suojaten samalla internetin käyttäjiä.

INTERNETIN YHTEINEN KOHTALO

Internet Societyn toimitusjohtaja Andrew Sullivan pohti keynote-puheenvuorossaan internetin sääntelyä ja tulevaisuutta. Sullivan korosti, että internet on transformatiivinen teknologia, joka on mullistanut ihmisten elämän samalla tavalla kuin autot 1900-luvun puolivälissä. Sullivanin mukaan internetiä tulee säännellä, mutta sääntelyn tulee olla harkittua ja tarkoituksenmukaista. Sullivan korosti, että vaikka internetin lieveilmiöt ja uhkat ovat näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa, on internet tuonut yhtä lailla paljon hyvää. Sullivanin mukaan internetiin pääsyn takaaminen kaikille ihmisille on avainasemassa sen hyötyjen maksimoimiseksi ja mainitsi Suomen mallimaana muille.

TEKOÄLYN AIKAKAUSI

Tapani Tarvaisen moderoimassa paneelikeskustelussa pohdittiin tekoälyä ja EU:n digitaalisia sisämarkkinoita erilaisten huolien ja uhkien kautta. Aiheesta olivat keskustelemassa Marjut Salokannel Sareco Oy:sta, Taneli Tikka Valtion kehitysyhtiö VAKE:sta, Antti Peltomäki Euroopan komission Suomen-edustustosta ja Andrew Sullivan Internet Societysta. Keskustelu avattiin yksityisyyden suojaan liittyvillä huolilla, ja panelistit pohtivat esimerkiksi tekoälyn päätöksentekoa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) valossa. Tekoälyn päätöksenteossa koettiin ongelmallisena myös päätöksien vääristyminen ja syrjivyys, mikäli esimerkiksi käsiteltävät tietokokonaisuudet ovat vääristyneitä. Keskustelun aikana käsiteltiin myös ilmaisunvapauteen, etiikkaan sekä kilpailuun ja kuluttajiin liittyviä tekoälyn synnyttämiä mahdollisia uhkia ja sääntelyn roolia tekoälyn kehityksessä ja uhkiin vastaamisessa.

5G JA VERKKONEUTRALITEETTI

Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Raimo Kantola piti asiantuntijapuheenvuoron uudesta 5G-teknologiasta ja sen suhteesta verkkoneutraliteettisääntelyyn EU:ssa. Kantolan mukaan 5G-teknologia on parannus nykyiseen teknologiaan muun muassa, koska se lyhentää viivettä ja parantaa bittinopeutta. Tämä mahdollistaa uuden sukupolven verkon hyödyntämisen kuluttajien lisäksi myös teollisuudelle. 5G-teknologia voi lisäksi parantaa tietoturvaa, mikä on tärkeää maailmassa, jossa digitaalisen ja fyysisen maailman rajapinta hämärtyy. Kantola kuitenkin herätteli pohtimaan 5G:n ja EU:n verkkoneutraliteettisääntelyn yhteensopivuutta. Nykyinen lainsäädäntö muun muassa suosii globaaleja teknologiajättejä, heikentää tietoturvaa ja antaa Kiinalle kotimarkkinaedun EU:n alueella.

AVOIN INTERNET

Atte Jääskeläisen moderoimassa paneelikeskustelussa pohdittiin, miten liberaalit demokratiat kestävät avoimen internetin. Aihetta lähestyttiin neljän teeman kautta, joista panelistit esittivät lyhyen alustuksen keskustelun pohjaksi. Ylen toimittaja Jessikka Aro avasi keskustelun siitä, miten länsimaat kestävät vapaan internetin mahdollistaman ulkoisen vaikuttamisen ja peräänkuulutti parempaa sääntelyä sosiaalisen median yhtiöille. Tämän jälkeen Martti J. Kari johdatti keskustelun Venäjän eristäytymiseen ja suvereenin internetin rakentamiseen ja avasi syitä Venäjän disinformaatiovaikuttamisen taustalla. Ulkoministeriön entinen viestintäjohtaja Jouni Mölsä lähestyi aihetta politiikan näkökulmasta ja avasi keskustelun siitä, miten avoin internet on muuttanut ja muuttaa politiikkaa. Mölsän mukaan demokraattiset yhteiskunnat ovat joustavia ja kestävät avoimen internetin, mutta niiden tulee mukautua ympärillämme tapahtuviin muutoksiin. Keskustelun aikana pohdittiin myös alustojen, kuten Facebookin, vastuuta, josta oli alustamassa Facebookin EU-asioiden johtaja Thomas Myrup Kristensen. Kristensenin mukaan Facebook alustayrityksenä tiedostaa vastuunsa ja panostaa paneelissa keskusteltujen ongelmien kitkemiseen, eikä näe sääntelyä huonona asiana, vaan ennemmin apukeinona ongelmien ratkomisessa.

KATSAUS HISTORIAAN JA LÄHITULEVAISUUTEEN

Yrjö Länsipuro ja Julf Helsingius kävivät dialogissaan läpi internetin muuttumista viimeisten kymmenen vuoden aikana. Yksi piirre on julkisen keskustelun painopisteen muuttuminen internetin mahdollisuuksista nykyisin enemmänkin sen aiheuttamiin uhkiin ja niiden torjumiseen. Teknisestä ohjauksesta puhutaan vähemmän ja enemmän internetin sisällöistä. Samoin regulaatio ei ole enää avoimen internetin kirosana vaan sitä jopa toivotaan mutta hallinnoidusti. Teksti: Saara Harju, Ulkoministeriö, Taloudellisten ulkosuhteiden osasto