Suomalainen some räjähti lokakuun lopussa, kun uutisoitiin, että Nokia on valittu Nasan partneriksi rakentamaan tietoliikenneyhteyksiä kuuhun. Twitter täyttyi nopeasti oivaltavista ja humoristisista kommenteista, joiden takana loisti ylpeys suomalaisesta yrityksestä sekä uutisen mielikuvitusta inspiroiva luonne. Koskahan Nokia siirtää pääkonttorinsa kuuhun? Startup-kulttuurin yksi osa on viime vuosina ollut ns. moonshot thinking eli ajattelumaailma, jossa uuden teknologian ja radikaalien sovellustapojen avulla pyritään ratkaisemaan jokin todella iso haaste. Alkuperäisenä esimerkkinä ajattelun kehittymiselle on ollut - mikäpä muukaan - amerikkalaisten 60-luvulla asettama tavoite päästä vuosikymmenen sisällä kuuhun. Inspiroiva missio, riittävä resursointi ja kunnianhimoinen etenemissuunnitelma ovat luoneet monia menestystarinoita senkin jälkeen. Nokian nykyisin omistama Bell Labs on tehnyt yhteistyötä Nasan kanssa jo JFK:n ajoista, joten mistään kovin yllättävästä asiasta ei amerikkalaisittain ollut kyse. Suomalaisittain uutisen merkitys on kuitenkin iso ja siitä on lupa pitää meteliä. Pitkän hiljaisen ajan jälkeen avaruuteen panostetaan jälleen globaalien pelureiden toimesta ja siinä on Nokian ja Suomen hyvä olla mukana. Suomesta kun on muutenkin kehittymässä kiinnostava avaruusteknologian keskittymä, josta lupaavien startupien joukkoon on laukaistu mm. tutkasatelliitteja kehittävä ja sijoituspääomaa kahminut Iceye. Kuuvalloitusajatteluun liittyy olennaisena osana sense of purpose eli merkityksellisyys ja määrätietoisuus, joka motivoi kaikkia puhaltamaan yhteen hiileen. Olennaista on myös usko siihen, että isosti ajattelu johtaa helpommin myös isoihin tuloksiin, sillä vanhat oletukset ja toimitavat on pakko heittää roskiin heti ensimmäisenä. Suomalaista yrittämistä ja tekemistä vaivaa vielä liian usein turha vaatimattomuus ja sen tuomat rajoitteet – ehkäpä tämä kuuhulluus inspiroi meitä jättämään kaiken tämän taaksemme?

Jussi Nissilä

toimitusjohtaja, TIVIA