Sote-ICT ja hyvinvointialueet: synergiaa järjestelmien yhtenäisyydestä ja kotimaisuudesta

30. marraskuuta 2022 kirjoittaja
Sote-ICT ja hyvinvointialueet: synergiaa järjestelmien yhtenäisyydestä ja kotimaisuudesta
Teräs Olli

Vuoden 2023 alussa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuu historiallinen muutos, kun sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy 21 erilliselle hyvinvointialueelle Helsingin säilyessä omana alueenaan.

Tietojärjestelmät keskeinen osa muutosta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uusiminen ja hyvinvointialueiden rakentaminen ovat laajuudeltaan ennennäkemätön uudistus ja toiminnan muutos. Uudistuksen tavoitteena olevat paremmat ja kustannustehokkaat palvelut saavutetaan yhdistelmällä, jossa toiminnan muutosta tukevat toimivat ja tehokkaat tietojärjestelmät.

Sote-ammattilaiset odottavat tietojärjestelmän tukevan asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Ihanteellinen tietojärjestelmä ohjaa asiakkaan hoitopolkua tarjoamalla palvelu- ja hoitotilanteessa kaiken tarvittavan tiedon helposti ja nopeasti.

Järjestelmäkirjosta saumattomaan tiedonkulkuun

Nykyinen sote-tietojärjestelmäkirjo kunnissa ja kuntayhtymissä on mittava. Erillisiä järjestelmiä on käytössä kymmeniä, ja yksittäisen hyvinvointialueen sisällä järjestelmiä ja järjestelmätoimittajia on lukuisia. Monet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa useilla rinnakkaisilla tietojärjestelmillä, mikä ei tue tiedon saumatonta siirtymistä ja tiedolla johtamista.

Kuvassa Esko-järjestelmä käytössä erikoissairaanhoidossa. Tulevan hyvinvointialueen asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuden tulee vastata niin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon kuin sosiaalihuollon tarpeisiin.

Kuvassa Esko-järjestelmä käytössä erikoissairaanhoidossa. Tulevan hyvinvointialueen asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuden tulee vastata niin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon kuin sosiaalihuollon tarpeisiin. Kuva: Esko Systems Oy / kuvaaja Tiina Mäki

Rinnakkaisten tietojärjestelmien sijaan hyvinvointialueilla on tavoitteena siirtyä yhteen järjestelmään, johon voidaan integroida muut käyttöä tukevat ohjelmistot. Tämä edellyttää hyvinvointialueilta mittavia ohjelmistohankintoja ja -valintoja, joko perinteisesti kilpailuttamalla tai liittymällä in-house-yhtiön osakkaaksi.

Kotimaisuudesta on etua

Jos järjestelmien yhtenäisyys on avain tiedolla johtamiseen, kotimaisuus puolestaan takaa järjestelmän sopivuuden suomalaiseen sote-kenttään. Suomen käytäntöihin suunniteltu järjestelmä on täällä toimiva ja oloihimme sopiva.

Kotimaisuus on myös taloudellista kustannustehokkuutta ja vastuullista työllisyyden edistämistä. Kotimaiset ohjelmistohankinnat tukevat työpaikkojen syntymistä ja teknologiaosaamisen asiantuntijuutta Suomessa. Myös terveysdatan huoltovarmuus on keskeinen asia - terveysdatan tulisi sijaita Suomessa ja olla palautettavissa poikkeustilanteissakin.

Ominaisuuksien laatu tärkeämpi kuin määrä

Sote-ammattilaisten työn haasteet eivät ratkea pelkästään oikean järjestelmän valinnalla. Tärkeää kuitenkin on, että päivittäistä työvälinettä on helppo ja vaivaton käyttää oikein. Järjestelmän lopullista toimivuutta ei ratkaise se, paljonko ominaisuuksia siinä on olemassa, vaan se, paljonko ominaisuuksista on loppukäyttäjien oikeaoppisessa käytössä.


Teksti: Päivi Sauvola, Esko Systems


Esko Systems on TIVIAn valtakunnallinen kumppani.
Lue lisää kumppanuudesta.


TIVIA News on TIVIAn jäsenlehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 2016. Lehti ilmestyy myös osana painettua Tivi-lehteä.

TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat myös vapaasti luettavissa. Lisäksi TIVIA Newsin digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla.

Jaa tämä kirjoitus
Arkistoi