Koronavirus on aiheuttanut merkittävän globaalin terveyskriisin ja tähän liittyvän talouskriisin. Lisäksi poikkeusolot ovat laittaneet myllerrykseen niin siviili- kuin työelämän. Esimerkiksi peruskoulujen toiminnan muuttuminen etäopetukseksi on laittanut sekä opettajat että perheet koville. Lasten osalta ollaan huolissaan siitä, miten kotona pysyminen ja lähituen puute vaikuttaa erityisesti heikoimmin pärjääviin, siinä missä vakaat kotiolot ja hyvä osaamispohja auttavat toisia pärjäämään poikkeusoloissakin. MYÖS YRITYSTEN kohdalla on samankaltainen tilanne – paremmista lähtökohdista lähtevät pärjäävät paremmin kriisioloissa ja niiden yli. Ketteryys ja neuvokkuus on monen kohdalla tarpeen. Toisille tilanne näkyy pakkona löytää uusia asiakkaita, toimittajia tai jakelukanavia. Toisille taas tilanne luo mahdollisuuksia, tuotteita tai palveluita, joilla voi ratkaista kriisin aiheuttamia ongelmia tai hyödyntää muuttuneita kulutustottumuksia. KRIISIN JÄLKEEN emme tule elämään enää vanhan kaltaisessa maailmassa. Pandemia voi toistua ja sen aiheuttamista ongelmista otetaan varmasti opiksi, mikä voi muuttaa merkittävällä tavalla esimerkiksi tuotanto- ja toimitusketjujen luonnetta, sijaintia ja logistiikkaa. Moni velkainen tai rampautunut yritys ei ehkä kestä kriisin yli ja toisaalta markkinoilla voi olla aivan uusia pelureita uusine toimintatapoineen. YKSI ASIA on selvä – kaikkien kynnelle kykenevien on viimeistään nyt tehtävä digiloikka ja alkaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa kaikissa arkipäivän toimissa. Kotiostosten tekeminen, sosiaalisten suhteiden hoitaminen, työnteko ja kaupankäynti verkon välityksellä ovat olleet pitkään mahdollisia, mutta syystä tai toisesta monelta jääneet tekemättä. Optimistille pakko on myös mahdollisuus ja kaiken tämän myllerryksen lopputuloksena tieto- ja viestintätekniikalla tulee olemaan entistä keskeisempi rooli elämässämme.  

Jussi Nissilä

toimitusjohtaja, TIVIA