Pitkä koulutie

8. joulukuuta 2019 kirjoittaja
Pitkä koulutie
Teräs Olli
Suomi on yksi maailman koulutetuimmista kansoista – mutta olemmeko myös yksi osaavimpia? Olemme uskoneet tutkintokoulutuksen voimaan ja siihen, että työ tekijäänsä opettaa. Kuitenkin teknologisen kehityksen ja työelämän muutoksen nopeuden vuoksi itse kunkin osaaminen vanhenee yhä nopeammin, eikä aikaa työssä oppimiseen tunnu löytyvän. Pahimmillaan tämä voi johtaa työttömyyteen ja siihen, että samanaikaisesti yritykset eivät löydä osaajia kasvuaan tukemaan. MAAMME HALLITUS on tarttunut haasteeseen ja käynnistänyt jatkuvan oppimisen uudistuksen, jossa tarkastellaan mm. koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta sekä opintojen aikaista toimeentuloa. Uudistusta valmistelee kaikista eduskuntaryhmistä koostuva parlamentaarinen ryhmä ja mukana työssä on laaja joukko sidosryhmiä työmarkkinajärjestöistä koulutuksen järjestäjiin. Työtä fasilitoi Sitra, joka puolestaan julkaisi alkuvuodesta raportin elinikäisestä oppimisesta ja sen toimeenpanoon liittyvistä muutoshaasteista. MUUTOKSEEN ON PYSTYTTÄVÄ, sillä emme voi enää luottaa siihen, että lapsena ja nuorena läpikäyty koulutusputki kantaa koko 40–50 vuotta kestävän työelämän lävitse. Erityisesti ICT-osaamista vaativissa töissä uuden oppimisen tulee olla jatkuvaa, on kyseessä sitten uusien teknologioiden tai menetelmien oppiminen lyhyillä kurssituksilla tai kokonaan uuteen tehtävään pätevöittävä opintokokonaisuus. Vastuuta työvoiman osaamisen kehittämisestä kaatuu vääjäämättä niin työnantajille, yhteiskunnalle kuin yksilöille itselleen. JATKUVAN OPPIMISEN paradigma viedään käytäntöön, kun löydetään paitsi työ-, koulutus- ja sosiaalipoliittisia kompromisseja, myös innovatiivisia käytännön ratkaisuja koulutuksen ja uuden oppimisen mahdollistamiseksi. Tämä puolestaan vaatii laaja-alaista dialogia työnantajien, työntekijöiden, koulutuksen järjestäjien, teknologian kehittäjien ja soveltajien sekä viranomaisten välillä nykyisten ja tulevien osaamistarpeiden ymmärtämiseksi ja koulutustarjonnan kehittämiseksi. Onneksi Suomen vahvuuksia on paitsi koulutus, myös kyky yhteistyöhön. Jussi Nissilä TIVIAn toimitusjohtaja  
tuumaa TIVIA News
Jaa tämä kirjoitus
Tunnisteet
Arkistoi