Mihin hävisivät sentraalisantrat, maitomiehet ja katulampunsytyttäjät? Oma isäni oli nuorena miehenä vielä uittohommissa, kunnes puun kuljetus alettiin hoitamaan toisella tavalla. Itsekin ehdin nähdä ensimmäisissä työtehtävissäni lääkäreiden tukena olevat konekirjoittajat, jotka nyttemmin ovat harvinainen laji ja puheentunnistuksen kehittyessä hävinnevät kokonaan.
Teknologinen kehitys ja sen mukanaan tuomat yhteiskunnalliset muutokset ovat aina muuttaneet työtä, tuhonneet kokonaisia ammattikuntia ja toisaalta luoneet jatkuvasti uutta työtä ja ammatteja. Muutosta on vaikeaa ennakoida. Olisivatko vanhempamme nuoruudessaan esimerkiksi osanneet kuvitella, että jotkut meistä tänään työskentelevät vaikkapa hakukoneoptimoinnin parissa, drone-kuvaajana tai elektronisen urheilun valmentajana?
Asiantuntijat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että tekoäly ja robotit tuhoavat työtä ja kokonaisia ammatteja. Siitä, kuinka paljon työpaikkoja tuhoutuu ja millä aikajänteellä, ollaan kuitenkin hyvin montaa mieltä. Uusia työtehtäviä ja kokonaisia ammatteja syntyy edelleen kehityksen myötä. Näkyvissä on jo uusia ammatteja, jotka liittyvät tekoälyn tehokkaaseen ja vastuulliseen hyödyntämiseen, kuten vaikkapa tekoälyn “kouluttaja” tai sen käyttäytymistä tulkkaava “selvittäjä”. Suurin osa uusista töistä syntyy kuitenkin vasta laajemman muutoksen myötä ja niitä on vaikeaa ennakoida.
Suomen osalta esimerkiksi konsulttiyritys McKinsey arvioi, että noin 15 % työpaikoista katoaisi vuoteen 2030 mennessä, ja että huomattavasti suuremmassa osassa työtehtäviä työn luonne muuttuu merkittävästi. On puhuttu jopa miljoonan suomalaisen uudelleenkoulutuksen tarpeesta seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Muutoksen vauhti ei kuitenkaan ole erityisen hälyttävä, sillä Suomen lähihistoriassa on koettu nopeampiakin muutoksia maatalouden koneellistumisen ja kaupungistumisen myötä.
Olin itse Suomen Tekoälyohjelman puitteissa teettämässä tutkimusta, jossa selvisi, että jopa joka viides työikäinen suomalainen näkee uudelleenkoulutuksen mahdollisena seuraavan viiden vuoden sisällä - se tarkoittaa jopa 700 000 suomalaista. Minkälaiselle työlle on jatkossa kysyntää? Mitä antaa neuvoksi kaikille uudelleenkouluttautumista harkitseville tai juuri koulunsa aloittaville nuorille?
Historia on osoittanut, että tulevien ammattien ennakointi on vaikeaa. Hyödylliset taidot ja ominaisuudet on helpompi nimetä. Oppimaan oppiminen ja tiedon soveltamisen taidot, matematiikka sekä looginen päättely tulevat varmasti olemaan monen uuden työn pohja. Lisäksi kannattaa panostaa kaikkeen inhimilliseen, kuten luovuuteen, kriittiseen ajatteluun ja tunnetaitoihin, eli kaikkeen sellaiseen, mikä tekoälyltä ja roboteilta ainakin toistaiseksi vielä puuttuu.
Jussi Nissilä
Kirjoittaja on aloittanut TIVIAn toimitusjohtajana huhtikuussa 2019