Katrina Harjuhahto-Madetoja

Etevan toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetojan vinkkien taustalla on monipuolinen ura, joka alkoi systeemisuunnittelijana Nokialla. Matkan varrella hän on ollut muun muassa Talentumin tietohallintojohtajana ja valtioneuvoston kansliassa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman ohjelmajohtajana. Tällä palstalla ICT-maailman tunnetut vaikuttajat jakavat ajankohtaisia vinkkejä. Etevan toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetojan vinkkien taustalla on monipuolinen ura, joka alkoi systeemisuunnittelijana Nokialla. Matkan varrella hän on ollut muun muassa Talentumin tietohallintojohtajana ja valtioneuvoston kansliassa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman ohjelmajohtajana.

Tekniikan merkitys vähenee

Verkostojen merkitys kasvaa edelleen Yli tuhat Hetkyn ja IT-Ekonomien jäsentä vastasi kyselyyn, mitkä asiat ovat merkittäviä ICT-alalla vuonna 2025. Vastausten trendi on selkeästi, että teknistä osaamista ei enää pidetä yhtä tärkeänä kuin ennen ja verkostojen merkitys kasvaa. On mentävä ihmisten pariin, on tiedettävä kenelle tietoteknisiä palveluja kehitetään ja mitä asiakkaat oikeasti tarvitsevat. Tietyllä tavalla ala palaa juurilleen. Kun aloitin Nokialla 1980-luvulla, niin systeemisuunnittelua ei pidetty teknisenä alana. Miesvaltaiseksi insinöörialaksi tämä muuttui vasta hajautettujen järjestelmien myötä. Muutos, joustavuus ja palveluosaaminen Pääpainon pitää olla asiakkaissa ja heidän tarpeidensa kuuntelussa. Uusiin tarpeisiin pitää pystyä reagoimaan joustavasti myös suurissa järjestelmissä. Hyvä esimerkki on Apotti, jonka vaatimusmäärittelyissä edellytetään, että kokonaisjärjestelmän päälle on pystyttävä rakentamaan nopeasti ja joustavasti ratkaisuja uusien tarpeiden mukaan. Joustavuus lisää pienten yritysten arvoa Suomessa ICT-alalla oli aikoinaan paljon pieniä yrityksiä, joista suuri osa katosi 1990-luvun alun laman aikana. Osa niistä meni konkurssiin ja osa ostettiin osaksi suuria yrityksiä. Nyt tarvitsisimme ehdottomasti innovatiivista ja joustavaa pienyritysten ekosysteemiä, sillä ne pystyvät parhaiten tekemään uusia ratkaisuja nopeasti. Suuret yritykset ovat väistämättä hitaampia ja pitämällä tiukasti kiinni omista rajapinnoista jotkut ovat jopa aktiivisesti pyrkineet estämään pienyritysten ekosysteemin synnyn alalle. Suuruus lisää referenssien arvoa Suomalaiset terveydenhuoltojärjestelmät perustuvat tänä päivänä hyvin vanhalle koodille ja siellä ei ole avattuja rajapintoja. Järjestelmät pitää saada nykypäivän tasolle. Onneksi ”Iso veli valvoo” -pelot ovat pääosin jo kadonneet, sillä asiakas- ja potilastietojärjestelmissä olisi hyvä päästä sote-aluetasoisiin ratkaisuihin. Kun näistä järjestelmistä tehdään avoimia ja muokattavia, niin ne antavat pienille yrityksille hyvät mahdollisuudet luoda lisäarvotuotteita. Ja kun käyttäjämäärä on iso, niin tällainen referenssi riittää näytöksi myös vientituotteelle. Robotiikassa on suuret mahdollisuudet Asiakkaiden kuuntelu ei tarkoita sitä, että palvelunkehittäjien pitäisi myötäillä ihmisten ennakkoluuloja. Esimerkiksi robotiikkaan liittyy paljon vääriä mielikuvia. Hoito- ja hoivarobotiikassa on kuitenkin paljon potentiaalia ja koska Suomessa on hyvää alan osaamista, niin tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua. Jos me emme tee mitään, niin Aasia hoitaa asian.