Teknologia 23 -messujen keskiössä Messukeskuksessa 7.–9.11.2023 koettiin TIVIA Stage. Kolmipäiväisen tapahtuman 37:n puheenvuoron virran keskeltä löytyi TIVIA 70 vuotta -juhlistuksen julkinen osuus, ja katsaus menneestä tulevaan. Mitä opimme?
Teknologia 23 -tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana 12 216 osallistujaa. Osastoilla esittäytyi 400 näytteilleasettajaa, ja laaja ohjelma sisälsi 170 sessiota.
TIVIA näyttäytyi tapahtumassa vahvasti. TIVIA Stage, yksi viidestä nimetystä lavasta, tarjosi jatkuvaa ohjelmaa 37:n puheenvuoron edestä messualueen keskellä. Keskiviikkona TIVIA Stagella pidettiin TIVIA 70 -juhlan julkinen osuus. Vuosijuhla jatkui keskiviikkona iltamyöhään tuoden yhteen TIVIA-jäsenistöä ja -vaikuttajia vuosien varrelta.
TIVIA Stagen istumapaikat olivat moneen otteeseen täynnä. Teemoina erottuivat data, tekoäly ja vihreät teknologiat sekä tietoturva. TIVIAn yhdistyspaletti kantoi vastuita ohjelmaosuuksista.
Katsaus menneeseen
70-vuotisjuhlallisuudet tapahtuman keskiössä käynnistyivät Reino Myllymäen historiakatsauksella. Arkiston läpikäynnistä ja skannauksesta jäi käteen ämpärillisiä klemmareita ja niittejä, muuttavaa toimistoa pysyvämpi paikka fyysisille materiaaleille, sekä käsikirjoitus TIVIAn historian seitsemästä aikakaudesta.
Historiasta anekdoottina Myllymäki jakoi löytynyttä materiaalia Kelan tekemistä tehokkuuslaskelmista, joilla arvioitiin tietotekniikan kasvun tuottavuusvaikutuksia vuosien 1961–1974 välillä ATK:n Tieto-Sanomat -julkaisusta 8–9/1975. Vuoden 1974 rahassa manuaalinen järjestelmä kustansi 92,24 rahayksikköä per päätös, kun taas tietokoneistettu IBM S/370 M158 suoriutui kuukauden töistä 80 minuutissa 0,07 rahayksikön kustannuksella. Laskentakustannuksen vertailu vertailematta järjestelmän muita kustannuksia on ollut tietotekniikan kulmakivi jo ennen tuottavuusparannuksia tekoälyllä.
Moniääninen tulevaisuus
Tulevaisuuspaneeli otti monella tapaa kantaa Suomeen teknologian mallimaana: Pieni, nokkela ja noheva maa hyödyntää uudet jutut mittakaavaa tehokkaammin. Myymistä Suomesta, vähempi vaatimattomuus kansanhyveenä. Tulevaisuus on lupaava, jos näin päätetään ja joku ottaa johdon. Tarvitaan tiekartta, jossa jatkuvaa oppimista, kestävyyttä ja eettisyyttä. Inhimillistä puhetta ja vähemmän linkkaribingoa. Innovaatio ei ole kuluerä. Nykyaikainen media näyttäytyy erilaisena sisältönä eri ihmisille. Käänteinen mentorointi, nuoret selittävät asioita selkeästi. Loistava tulevaisuus loistavan menneisyyden päälle.
Milja Köpsi (Mimmit koodaa) muistutti, että alan vetovoima naisiin tuli todennettua Mimmit koodaa -ohjelmalla, ja että pitovoimaan pitää panostaa. Osallistuminen keskusteluun on merkittävä motivaation lähde ja kaikki voivat osallistua, kaikella kokemuksella on hyvää ja rakentavaa sanottavaa.
Nuorison sovelluksista TikTok, Jodel ja Snapchat pääsivät keskusteltuun Mikko Torikan (IT Insider) nostoilla. Torikka kehotti yleisön enemmistön aikuisia kokemaan nuorison tietotekniikan ja median myös omakohtaisesti.
Kun tekoäly eli suomeksi puhuttua tekstiä generoiva palvelu pääsi Kimmo Rouskun (Digi- ja väestötietovirasto) voimin valloille, ihmisen pitää huolehtia digitaalisesta lukutaidosta, tietoturvasta, verkkokäyttäytymisestä ja kriittisestä ajattelusta. Rouskun omakohtainen mainio vinkki ”epäile ihmistä koneeksi” ettet ole itse automaation käytön kohde huijaustarkoituksissa.
Sari Uusitalo (Amazon Web Services) toi keskusteluun pilvinäkökulmaa ja oma lempparini oli muistutus siitä että ”innovaatio ei ole kuluerä”. Aikaa luovuuteen tarvitaan osana työtä.
Toiveikkaita tulevaisuuksia
Juhlapuhujana San Franciscosta meille saapui puhumaan tulevaisuustutkija Sari Stenfors. Toiveikkaisiin tulevaisuuksiin erikoistunut kaukaisen tulevaisuuden tutkija laittoi 70-vuotisjuhlayleisön kuvaamaan 140-vuotisjuhlaa. Hän muistutti toiveikkuuden tärkeydestä, sillä pelko kaventaa näköaloja.
Mitä TIVIA 140 vuotta lupaa Stenforsin toiveikkaalla yhteistyöllä osallistujien kanssa: ”Miljoonia koulutettuja. Kestävä kehitys ja tietoturva. Osaamisen työkalut, yhteys aiemmin syrjässä olleille. Merkityksellinen ilmastosimulaattorikurssi. Kyberturvallisuusprotokolla. Lajienvälinen kommunikointi standardiksi. BlueICT kotimaisena voimavarana, kalakommunikaatiolla. Maailmanrauha. Toimiva palkanmaksu ja potilastietojärjestelmä.” Juurikin tässä järjestyksessä.
Teknologia 23 -tapahtuman lupaus oli tuoda yhteen teollisuuden johtavat yritykset, asiantuntijat ja päättäjät verkostoitumaan ja visioimaan alan tulevaisuutta. Siitä TIVIA hienosti piti huolta.
Artikkelin kirjoittaja Maaret Pyhäjärvi on ohjelmistotuotekehityksen vetäjä Vaisalassa. Ohjelmistotestausammattilainen. 2022–2023 TIVIAn hallituksen jäsen. Nelinkertainen Tivi 100 IT-vaikuttajaa -listalainen. Ikuinen maailmanparantaja.
Kuvat: Olli Teräs
2023 on TIVIAn 70-vuotisjuhlavuosi
#TIVIA70
TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat myös vapaasti luettavissa. Lisäksi TIVIA Newsin digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla