Miten digisanastoa, dataliikennettä ja verkkoympäristöjä ymmärtämätön voi pärjätä digihankinnoissa, kun tyrkytetään elintärkeää huoltosopimusta, pilvitallennustilaa, viihde- ja turvapaketteja? Ylimääräiset palvelut kuormittavat ja hämmentävät aloittelevaa netinkäyttäjää.
Kun koronatauon jälkeen syksyllä 2021 ikäihmisten digiopastukset palasivat kirjastoihin ja palvelukeskuksiin, opastettavien laitepulmissa korostuivat mm. seuraavat ongelmat: laitteita ei ollut päivitetty, operaattoreiden laskut olivat yllättävän suuria ja korona-ajan digiasiointia varten kotiin oli hankittu uusi laite, jota ei osattu kunnolla käyttää. Monille vahva tunnistautuminen ja verkkopankin käyttö voi olla niin hankalaa, että tuntee itsensä kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.
ENTER ry:n teettämän opastusaihekyselyn (2021) mukaan 60 % opastuksista liittyi laitteen peruskäyttöön, asetuksiin ja päivityksiin. Joka neljännessä opastuksessa käsiteltiin sähköpostin käyttöä ja joka viidennessä sähköistä asiointia. Yleisimmin opastettavat ovat oppimishaluisia (76 %) ja hyväntuulisia (61 %), mutta pieni osa heistä on kärsimättömiä (8 %) ja ahdistuneita (5 %). Osa palveluista tai laitteista on sellaisia, jotka otetaan pitkin hampain ja pakon edessä käyttöön.
Ikäihmiset digipalvelujen käyttäjinä
Ikäihmisten joukko on moninaista: joukosta löytyy korkeasti ja matalasti koulutettuja, vähä- ja vakavaraisia. On yrittäjää, virkamiestä, myyjätärtä, pappia, opettajaa, lääkäriä, duunaria, myös pitkän linjan tietotekniikan ammattilaista. Ikäihmiset ovat tottuneet lukemaan lehtiä, katsomaan ja kuuntelemaan uutisia, seuraamaan tuotevertailuja, tarjouksia ja jopa huijausvaroituksia. Vaikka 90-vuotiaissakin on taitavia tietotekniikan käyttäjiä, silti digisanasto, kuten tilit, appsit, Play-kaupat ja lataamiset voivat olla keskivertoseniorille epäselviä käsitteitä.
Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksesta selviää, että 65–74-vuotiaista jopa 78 %:lla ja 75–89-vuotiaista 42 %:lla on älypuhelin. 65–74-vuotiaista 66 % käyttää internetiä yleensä useita kertoja päivässä, 75–89-vuotiaista 27 %.
Yhteiskunta ajaa ihmiset hoitamaan asioitaan netin ja älypuhelimien avulla, mutta ikä tuo mukanaan haasteita digilaitteiden ja -sovellusten käytössä: ikänäkö, käsien motoriikka, kuulon heikkeneminen ja näytön hahmottamiskyky.
Kipupisteitä: käytettävyys ja hankinnat
Laitteiden päivittämisen tärkeys ei ole kaikille itsestäänselvää. Ohjelmat eivät yleensä julkaisuhetkellä ole täysin valmiita, vaan ne tarvitsevat päivityksiä ja muutoksia, joissa korjataan virheitä ja tietoturvaongelmia sekä parannetaan käytettävyyttä. Ohjelmien päivittäminen on aina turvallisempaa kuin päivittämättä jättäminen. Silti päivittämiseen liittyy pelkoa ja epäluuloja: sen myötä voi tulla – jos ei virusta, niin vähintään muuttunut käyttöliittymä.
Itse laitteiden ja ohjelmien käyttöliittymien haasteena on usein se, että ominaisuuksia ja vaihtoehtoja on liikaa, olennainen tieto hämärtyy, eikä käyttäjä välttämättä voi vaikuttaa asiaan. Suomalaisen startup-yrityksen kehittämä EasyPhone App -sovellus senioreille on hyvä esimerkki kohderyhmälähtöisestä suunnittelusta. Tuloksena on riittävän helppokäyttöinen, mutta toiminnoiltaan monipuolinen sovellus, jolla voi jopa korvata oletuskäyttöliittymän sekä räätälöidä esimerkiksi ikonien kokoa ja määrää. Siirtymä näppäinpuhelimen käyttäjästä älypuhelimeen helpottuu, kun ei ole liikaa outoja toimintoja.
Yhteiskunta ajaa ihmiset hoitamaan asioitaan netin ja älypuhelimien avulla
EasyPhonen kehitystyössä on kuunneltu ikäihmisten käyttäjäkokemuksia ja muun muassa Enterin opastajat ovat pilotoineet käyttöliittymää. Opastajien palautteita ja parannusehdotuksia on otettu huomioon tuotekehityksessä ja tuotteen testaaminen jatkuu.
Sen lisäksi, että laitteiden ja ohjelmien käyttö aiheuttaa harmaita hiuksia, myös oikeanlaisten ja kukkarolle sopivien laitteiden hankintaan liittyy isoja ongelmia. Jos digisanasto ja ominaisuuksien merkitykset ovat vieraita, kuinka on mahdollista tehdä järkeviä laitehankintoja? Syksyllä 2021 Uudenmaan digitukiverkosto peräänkuulutti julkilausumassaan eettisen kaupankäynnin periaatteita ja keskusteluyhteys muutamien tahojen kanssa saatiin avattua. Enter pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan siihen, että operaattorit ja laitemyyjät ottaisivat huomioon entistä paremmin asiakkaat, joiden laitteiden käyttö on vähäistä. Opastuksissa vahvistamme myös ikäihmisten taitoa pitää puolensa ja kyseenalaistaa myytävää palvelua omiin tarpeisiin nähden.
Myyntitapahtumassa korostuu usein raha, mutta myös psykologiset vaikutukset ovat merkittäviä. Jos ihminen kokee olonsa höynäytetyksi tai häpeää osaamattomuuttaan ostotilanteessa, motivaatio käyttää uutta laitetta saattaa muuttua turhautumiseksi ja ärsyyntyneisyydeksi. Tällainen ei edistä ihmisten digiosallisuutta.
Vertaistuki auttaa digitaitojen oppimisessa.
Yhdessä ylös suosta
Jotta mahdollisimman moni pääsisi osalliseksi digiyhteiskunnasta, tarvitaan digituen lisäksi sovelluskehittäjien, käyttöliittymäsuunnittelijoiden sekä laite- ja palvelumyyjien panosta. Asiakasryhmät tulisi ottaa entistä vahvemmin kehitystyöhön mukaan. Laitteiden käytön lisäksi myös laitteiden hankintaa varten tarvitaan digitaitoja ja toisaalta rohkeutta pitää puolensa ja kyseenalaistaa.
Eri puolella Suomea on paljon digiopastusta tarjolla. Suomessa toimii neljä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoittamaa ikäihmisten tietotekniikkayhdistystä, jotka ovat profiloituneet nimenomaan senioreiden vertaisopastukseen. Digitukea kehitetään nykyään järjestelmällisesti yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa, Digi- ja väestötietoviraston koordinoimana.
Ikäihmisten tietotekniikkayhdistykset Suomessa
- Uusimaa: ENTER ry (entersenior.fi)
- Joensuu / Pohjois-Karjala: Joen Severi ry (sites.google.com/site/joenseveriyhdistys)
- Tampere / Pirkanmaa: ATK Seniorit Mukanetti ry (mukanetti.net)
- Kuopio / Pohjois-Savo: Seniorien ATK-yhdistys SAVONETTI ry (savonetti.fi)
Lisäksi mm:
- Vertaisopastusta eri puolilla Suomea: EKL ry, Verkosta Virtaa -toiminta (verkostavirtaa.fi)
- Valtakunnallinen tuki ikääntyneiden digituen järjestämiseen, valtakunnallinen opastuspistekartta: Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf (seniorsurf.fi)
ENTER ry on Uudellamaalla toimiva ikäihmisten tietotekniikkayhdistys, joka järjestää vertaisopastusta ja tietoiskuja kirjastoissa, palvelukeskuksissa sekä verkossa. Opastajina toimii noin 150 vapaaehtoista, jotka ovat senioreita itsekin. Vuonna 2020 opastuskertoja kertyi yli neljätuhatta, kun niitä ennen pandemiaa oli vuodessa jopa tuplasti enemmän. Opastuspaikkoja on tällä hetkellä 66 koko Uudellamaalla. Tavoitteena on ikäihmisten osallisuuden lisääminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Teksti: ENTER ry:n viestintäryhmä
Yhdistyksen viestinnän suunnittelu, nettisivujen ylläpito, Ikinörtti-blogi, some-viestintä, viestinnän tilastojen seuraaminen.
Kuvat: Karri Anttila (Lvngroom oy)
TIVIA News on TIVIAn jäsenlehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 2016. Lehti ilmestyy myös osana painettua Tivi-lehteä.
TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat myös vapaasti luettavissa. Lisäksi TIVIA Newsin digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla.