ILMASTONMUUTOKSEN ja muiden suurten ympäristöongelmien ratkaisuun tarvitaan ihmiskunnan kaikki viisaus ja teknologia. ICT voi parhaimmillaan ohjata kulutusta kestävämpään suuntaan, tehdä toimialoista vähäpäästöisempiä sekä tuoda uutta tietoa ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Lisääntyvän käytön myötä ICT-alasta itsestään on kuitenkin tullut yhä merkittävämpi energiasyöppö, luonnonvarojen kuluttaja ja päästöjen lähde. VALTIONEUVOSTO nimesi vuoden 2019 loppupuolella laaja-alaisen työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa. Vuoden 2020 loppuun mennessä työryhmän on määrä muodostaa yhteinen näkemys alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa ja suositella keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERI Harakan avaamassa, työryhmän toimintaan liittyvässä seminaarissa tammikuussa keskusteltiin ICT:n positiivisista ja negatiivisista ympäristövaikutuksista. Huomio kiinnittyi muun muassa arvioon, jonka mukaan 80–90 % dataliikenteestä liittyy tänä päivänä videoiden suoratoistoon ja online-pelaamiseen. Vilkas keskustelu ohjautui huvikäyttöön ja datan räjähdysmäisen kasvun rajoittamiseen esimerkiksi digiveron avulla. NOPEASTI ajatellen jonkinlainen digiympäristövero voi vaikuttaa hyvältä idealta. Vero voisi kuitenkin kääntyä alkuperäistä tarkoitustaan vastaan estämällä ympäristövaikutuksiltaan positiivisten innovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä. Yhteisenä tavoitteenamme tulee olla kokonaispäästöjen vähentäminen. Tähän päästään parhaiten kannustamalla vähäpäästöiseen energiantuotantoon ja energiatehokkaaseen tieto- ja viestintäteknologiaan. Verotuksen pitääkin suuntautua ennen kaikkea päästöihin ja turhaan energiankulutukseen, ei bitteihin.  

Jussi Nissilä toimitusjohtaja, TIVIA