Dataa voidaan käyttää monella tavalla liiketoiminnan tukemiseen. Vaikka data-asiat ovat teknisen alan asiantuntijoille selkeitä, on datan roolin kauppatieteissä vielä varsin uutta. Dataliiketoiminnan tutkimus yhdistää datatieteen ja liiketaloustieteen.
Datan hyödyntämisen tavat
Tilastokeskuksen (2020) mukaan liiketoiminnassa hyödynnetään dataa yleisimmin tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja parantamisessa sekä tuotantoprosessien hallinnassa, myynnissä ja markkinoinnissa. Data voi olla kauppatavaraa itsessään, mutta Tilastokeskuksen mukaan datan osto- ja myyntimäärät ovat Suomessa vielä pieniä. Datalla käydään usein vaihtokauppaa. Avointa dataa on myös tarjolla, kylläkin rajoitetusti.
Eri lähteistä kerättyä asiakasdataa käytetään asiakastuntemuksen lisäämiseen, palvelumuotoiluun ja palveluiden digitalisointiin. Data on digitaalisen toiminnan raaka-ainetta ja ohjelmistokehityksen peruselementti. Nykypäivänä pyritään siihen, että digitaalinen toiminta maksimoi asiakastiedon keräämisen asiakkaan kanssa tehtyjen sopimusten ja eettisten periaatteiden rajoissa.
Laitteistojen tuotantoprosesseista keräämän datan hyödyntämisellä on usein taloudellista merkitystä. Energiataloudellinen optimointi perustuu tiedon hyödyntämiseen ja sen perusteella tehtyihin päätöksiin. Tehdastuotannossa kriittisten osien kuluminen osataan historiadataa hyödyntämällä ennakoida, jolloin vältytään osan rikkoutumiselta ja tuotannon keskeytymiseltä. Joskus data muuttaa toimialaa radikaalisti: kun laivojen kulkureitit optimoitiin säädataa hyödyntämällä, polttoaineen kulutusta pystyttiin vähentämään niin paljon, että se mullisti merenkulun kulurakenteen ja logistiikan pysyvästi.
Datan jakelujärjestelmä voi olla tuote tai palvelu. Ohjelmointirajapinnat ovat dataliiketoiminnan näkökulmasta hyviä kauppapaikkoja. Dataa tai siihen liittyviä palveluita voidaan jakaa tehokkaasti datan hyödyntäjille maksua vastaan. Esimerkkinä tästä on verkkokauppojen käyttämän maksukanavan ja siihen liittyvien palveluiden jakelu ohjelmointirajapinnalta.
Datan hyödyntäminen ja dataliiketoiminta yhdistävät historiassa kaksi erillään ollutta divisioonaa: IT:n ja liiketoiminnan. Dataliiketoiminnan täysipainoinen toteuttaminen vaatii ryhmän erilaisilla ominaisuuksilla varustettuja ihmisiä. Kun datan kerääminen ja säilyttäminen vaativat suurta huolellisuutta ja tarkkuutta, datan hyödyntäminen ja yhdistäminen on sen sijaan luovaa ja mielikuvituksen käytön sallivaa. Onko moderni tietohallintojohtaja myös dynaaminen ja luova liiketoiminta-ajattelija? Vaihtoehtona on perustaa tietojohtajan CDO/CAO-tehtävä, jonka haltija miettii datan hyödyntämistä liiketoiminnassa ja vastuu ICT-infrasta jää CIO:lle.
Datastrategia ja ekologisuus
Datan määrä kasvaa koko ajan, koska sitä kertyy lähes kaikista digitaalisista toiminteista. Kaiken datan säilyttäminen, prosessointi ja laskenta saattavat koitua ekologiseksi taakaksi, kun tarpeettomat prosessit vievät sähköä. Onneksi on myös resurssiviisautta: datasalien lämpöä johdetaan kaukolämpöön. Tärkeintä on kuitenkin suunnitella datan hyödyntämistä ja välttää tarkoituksetonta prosessointi ja laskentaa. On tehtävä valintoja siitä, mikä data tukee parhaiten liiketoimintaa ja sen seurantaa, johtamista ja kehittämistä.
Onko moderni tietohallintojohtaja myös dynaaminen ja luova liiketoiminta-ajattelija?
Datastrategia kertoo, minkälaista dataa organisaation liiketoimintamalli tai toimintamalli tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. Datastrategian pohjalta määritellään, mistä ja miten dataa kerätään, miten sitä säilytetään, analysoidaan, visualisoidaan ja jaetaan organisaatiossa. Datastrategia ohjaa järjestelmäarkkitehtuuria ja tietoarkkitehtuuria. Myös kokonaisarkkitehtuurityö on nykypäivänä tärkeää, koska data kulkee läpi organisaation.
Tiedolla johtaminen
Tiedolla johtamisella luodaan selkeä, informatiivinen ja totuudenmukainen kuvaus organisaation toiminnasta ja johdetaan toimintaa tiedon analyysin mukaisesti. Mitä enemmän organisaation toiminnot ovat hajautuneet erilleen suuren tuotemäärän, eri toimipisteiden tai toimintojen kesken, sitä vaikeampaa on luoda kokonaiskuva toiminnasta ja seurata kehitystä mittarein. Hyvällä liiketoimintatiedon keräämisellä, hallinnalla, analyysillä ja visualisoinnilla pystytään kuvaamaan myös monimutkaista liiketoimintaa. Dataintegraatioilla voidaan automatisoida datan päivittyminen ja pitää tietotuote päivitettynä.
Valmiin raportin tai tietotuotteen laatu riippuu ratkaisevasti sen luomiseen käytetyn datan laadusta. Datan hallinnasta on tehtävä organisaatiolle hyvät käytänteet ja periaatteet, joita noudatetaan (data governance). Dataan liittyvät työtehtävät kirjataan myös työkuviin eri puolilla organisaatiota ja siten data tulee osaksi jokapäiväistä työtä. Datan omistajuus ja käyttöoikeudet on määritelty IT-järjestelmistä tehdyissä kauppasopimuksissa. Järjestelmiä ostettaessa on syytä varmistua järjestelmistä kertyvän datan omistajuudesta ja saatavuudesta.
Dataliiketoiminnan haasteet
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisun (2021:3) Datapohjaisen arvonluonnin strategiset vaihtoehdot mukaan suomalaiset yritykset (n=13) uskoivat lujasti siihen, että vaikka datan hyödyntämisessä on omat ongelmansa ja kustannuksia saattaa tulla alkuvaiheessa enemmän kuin tuloja, datan hyödyntäminen liiketoiminnassa on hyödyllistä ja kannattavaa pitkällä tähtäimellä. Suurimmat haasteet liittyivät suureen työmäärään, suuriin kustannuksiin ja järjestelmien räätälöinnin kalliiseen hintaan. Kun datan keräämiseen, hallintaan ja analyysiin liittyvistä alkuinvestoinneista päästään eteenpäin, nousee dataa hyödyntävien hankkeiden kannattavuus. Suurin tiedolla johtamisen ongelma taitaa kuitenkin olla se, että tietoa ja dataa ei hyödynnetä riittävästi.
Teksti: Anu-Maria Laitinen
Tekstin on asiatarkastanut DAMA Finland ry:n puheenjohtaja Sami Laine.
Artikkelin kirjoittaja Anu-Maria Laitinen on liiketalouden opettaja, joka työskentelee projektipäällikkönä Satakunnan ammattikorkeakoulun Tiedolla johtamisen keskus BIC:ssä.
DAMA Finland ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää tiedonhallinnan ja informaation roolia tärkeänä varallisuutena organisaatioiden kehittämisessä. Lisäksi tarkoituksena on edistää alan toimijoiden verkostoitumista liiketoiminta- ja teknologiarajojen yli.
Yhdistys järjestää jäsenille koulutusta, seminaareja ja muita tilaisuuksia sekä osallistuu yhdessä TIVIAn kanssa tiedonhallinnan-alan kehittämiseen tekemällä aloitteita ja esityksiä, sekä tutkimustoimintaa.
DAMA Finland on TIVIAn jäsenyhdistys. Lue lisää TIVIA-yhteisöstä.
TIVIA News on TIVIAn jäsenlehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi kesäkuussa 2016. Lehti ilmestyy myös osana painettua Tivi-lehteä.
TIVIA Newsin artikkelit julkaistaan myös digitaalisina versioina TIVIAn verkkosivustolla, jossa ne ovat myös vapaasti luettavissa. Lisäksi TIVIA Newsin digitaalinen näköislehti on vapaasti luettavissa TIVIAn verkkosivustolla.