Viime vuodet ovat olleet historiikkien kulta-aikaa: TIVIA Pohjanmaa ja TIVIA Keski-Suomi täyttivät 50 vuotta vuonna 2022, TIVIA täytti 70 vuotta, TIVIA Savo, TIVIA Oulu ja Blanko 50 vuotta, PC-käyttäjät täytti 40 vuotta ja ICT Leaders Finland 10 vuotta vuonna 2023.

TIVIA Pohjanmaa päätti laatia 50-vuotishistoriikin vuonna 2022. Kilpailutuksen jälkeen historiikin kirjoittajaksi valittiin tietokirjailija Eija Kalliala. Yhdistys haki ja sai Suomen Kulttuurirahastolta kesällä 2022 apurahan historiikin laatimiseen. Apurahapäätöksen jälkeen kesällä 2022 ETKYn arkisto lehtineen ja toimintakertomuksineen lähetettiin postipakettina Eija Kallialalle. Tapio Hellman keräsi yhdistyksen hallitusjäsenten yhteystiedot. Eija Kalliala otti yhteyttä haastateltaviin sähköpostitse ja sopi puhelin- tai videoneuvotteluhaastatteluista. Lisäksi hän laati arkistosta ja Kansalliskirjastosta löytyneiden tietojen pohjalta yhdistyksen tapahtumista ja johtokuntien jäsenistä luettelot, jotka hän lähetti haastateltaville etukäteen muistin virkistämiseksi. Haastateltavat kertoivat vapaamuotoisesti itsestään, koulutuksestaan, urastaan ja siitä, miten ovat tulleet mukaan yhdistyksen toimintaan ja mitä yhdistys on heille antanut.

Yhdistyksen 50-vuotisjuhliin, jotka järjestettiin marraskuussa 2022, valmistui historiikin tiivistelmä, kooste yhdistyksen tapahtumista viidellä vuosikymmenellä. Vuoden 2023 aikana Eija Kalliala kävi systemaattisesti lävitse yhdistyksen 10-vuotishistoriikin lisäksi ETKYn Sanomia, joista osa löytyi yhdistyksen arkistosta, osa Kansalliskirjastosta ja osa yhdistyksen aktiiveilta. Lehti ilmestyi vuosina 1973–2008. 10-vuotishistoriikki antoi hyvän kuvan yhdistyksen ensimmäisen vuosikymmenen toiminnasta. Yhdistyksen Facebook-sivulta löytyi päivityksiä vuoden 2013 alusta eteenpäin. Näiden lähteiden pohjalta Eija Kalliala kirjoitti yhdistyksen viittä vuosikymmentä kuvaavaa tekstiä reilut 70 sivua. Haastattelutekstiä oli syntynyt reilut 40 sivua. Liitteiksi tulivat 14-sivuinen johtokuntaluettelo ja 15-sivuinen tapahtumaluettelo.

Tämän jälkeen haettiin n. 150 Pohjanmaan alueen ICT-yrityksiltä tukea tarjoamalla ilmoitustilaa historiikissa. Rahallisen tuen ja ilmoitusmateriaalin haku kesti elokuusta joulukuuhun 2023. Marraskuun lopussa oli saatu riittävä määrä tukirahaa, jotta voitiin varata taitto ja painatus. Kirjan taitto valmistui 30.12.2023, ja se painettiin helmikuussa 2024 Bookcover Oy:n Seinäjoen painotalossa. Kirjassa on 230 sivua. Rahoitusta kirjan painatuskustannuksiin ei saatu apurahana miltään taholta, mutta kirjailijan tekemä työ sekä yhdistyksen 35 entisen ja nykyisen hallituksen jäsenen ja puheenjohtajan tarjoama pyyteetön apu muistelmien ja valokuvien muodossa haluttiin saada paperille, eikä jättää työtä pelkästään digitaaliseen muotoon. Tästä syystä haettiin ja saatiin mukaan 28 tukijaorganisaatiota, jotka olivat valmiita ilmoituksillaan mahdollistamaan kirjan taiton, painatuksen ja postittamisen. Tämä työ vaati useita kuukausia lisäaikaa ja se johti myös useisiin lisäsivuihin.

Vanhojen valokuvien taikaa

Kirjassa on runsaasti valokuvia, jotka on kerätty 14 avustajan ansiosta. He valikoituivat hallitusjäsenten joukosta ja he lähettivät valokuvat, jotka skannattiin, käsiteltiin ja rajattiin. Ainoastaan yksi harmaasävykuva jäi kirjaan. Se oli Vaasa-sanomalehden yhdistyksen perustamista koskevista kahdesta artikkelista, jotka löytyivät Seinäjoen kirjaston mikrofilmeiltä. Laatu oli todella huono, mutta artikkelit olivat uniikit ja alkuperäiset. Eräs tarkka ja painokelpoinen valokuva, joka ei päätynyt julkaisuun, oli 15.9.1972 pidetyn yhdistyksen perustamiskokouksen pöytäkirja. Sen liitteenä oli jopa osallistujien allekirjoitukset ja työpaikat. Kaksi paikalla ollutta perustajajäsentä ovat kertoneet muistelmansa kirjaan, ensimmäinen puheenjohtaja Väiski Lintala ja hallitusjäsen 1977–1978 Heikki Kuusisaari. Ensimmäisen puheenjohtajan muistelmien saaminen mukaan kirjaan oli lottovoitto.

Ensimmäisen kymmenen vuoden toiminnassa merkillepantavaa on se, että ajalta ei ole säilynyt varsinaisesti kuin yksi valokuva, joka on ETKYn Vaasa-Uumaja-risteilyltä vuodelta 1976. Se löytyi Anja Jousrannan albumista. Kuva on peräti värikuva! Vasta vuodesta 1982 lähtien kuvia alkaa olla saatavilla, ensimmäisistä kiitos kuuluu Jaakko Rajalalle, jonka albumista löytyi kymmeniä hienoja värivalokuvia. Harmaasävyvalokuvia ei löytynyt kuin alle neljäkymmentä, kun kaiken kaikkiaan valokuvia löytyi yli neljäsataa. Kaikki kirjaan päässeet harmaasävykuvat väritettiin Palette.FM-tekoälypalvelun avulla.

Mielenkiintoisimpia valokuvia oli Seinäjoen kauppaoppilaitoksessa 13.11.1993 järjestetyssä ”Informaatioteknologia yksilön ja yrityksen palveluksessa” -seminaarissa oli paikalla paljon Seinäjoen ja Vaasan IT-alan ”kermaa”, joista peräti 14 henkilöllisyyttä selvisi helposti. Kuvan oli ottanut seinäjokelaisen Ilkka-sanomalehden mestarivalokuvaaja Jussi Asu. Se oli harmaasävyisenä sanomalehtikuvana, jonka laatu ei ollut lähellekään painokelpoinen. Otin häneen yhteyttä, ja kuinka ollakaan, hän löysi alkuperäiset negatiivit, jotka digitoin seinäjokelaisessa Foto-Formassa, ja väritin tekoälyllä kuvaajan luvalla. Ehtoina oli, että kuvan ottaja ja tekoälyväritys mainitaan kuvatekstissä. 

Oppia ikä kaikki

Seuraavaan on kerätty joitain oppeja historiikkiprojektin vetämiseksi. Aluksi tarvitaan ”ikivanhat paperiniput”, joiden selvittäminen on oma savottansa ja vie muutaman päivän.

Suomen Kulttuurirahasto ja sen aluerahastot on selkein kirjoittamiseen tarvittavan apurahan lähde. Oleellista on paikkansapitävä budjetti, jonka rahoittaja kyllä osaa taitavasti puolittaa. Tärkeää on myös pyytää hankkeen lausunnon antajiksi yksi tai kaksi tohtoritason henkilöä, jotka ovat mielellään entisiä hallitusjäseniä.

Paras paikka löytää kirjoittaja on ehdottomasti Suomen tietokirjailijat ry:n asiantuntijahaku, josta myös TIVIA Pohjanmaa löysi oman kirjoittajansa.

Tarvitaan henkilö, joka pitää salapoliisin työstä, eli entisten hallitusjäsenten yhteystietojen kaivamista. Tässä työssä hedelmällisimmät työkalut olivat Google, Fonecta ja Ilkka-Pohjalainen -lehden arkisto. Lehtiarkistosta löytyy mahdollisesti myös jo joukostamme poistuneet hallitusjäsenet.
 

Google Drive osoittautui parhaaksi paikaksi historia-arkiston keräämiseen, sekä tekstien että kuvien osalta. Parhaasta päästä toimintoja oli mahdollisuus merkitä kommentteja valokuviin. Tällä tavalla kaikki avustajat, joille tietenkin annettiin arkistoon täydet kirjoitusoikeudet, pystyivät merkkaamaan valokuviin suorakaiteen ja kirjoittamaan suorakaiteen sisällä olevien kasvojen omistajan. Tällä menetelmällä suurin osa kasvoista sai nimen. Myös kuvan ottamisen aika, paikka ja tapahtuman tai muun aktiviteetin nimi löytyi monen kuvan osalta.

Sana ”historiikki” ei kuulosta nuorison korvissa mielenkiintoiselta, ja koska kirjaa haluttiin tarjota ICT-alan oppilaitoksia harkitseviin nuorison edustajiin, päätettiin ilmoittajille myydä mieluummin ilmoitustilaa 50-vuotisjuhlateoksesta kuin 50-vuotishistoriikista.

Koska kirjastojakelu on tärkeää jäsenhankinnan kannalta, pyrittiin markkinoimaan kirjaa nimenomaan kirjastoille. Kirjan nimi ”TIVIA Pohjanmaan kautta” saattaa pohjalaisista kirjaston kirjojen hankkijoista kuulostaa niin läheiseltä, että hankintakynnys ylittyy.

Teokseen haluttiin mukaan myös tilastotietoa ICT-alan yrityksistä sekä ICT-alan oppilaitoksista ja niiden tarjoamista alan koulutusohjelmista Pohjanmaalla. Jälleen Googlea, LinkedIniä, Fonectaa, Vainu.io:ta ym. hyödyntämällä saatiin kerättyä ajantasainen ja paikkansapitävä luettelo näistä organisaatioista ja niiden yhteystiedoista, ja yritysten henkilöstömäärästä sekä liikevaihdosta.

TIVIA Pohjanmaan 50-vuotishistoriikki on merkittävä teos sekä toimialaltaan että toimialueeltaan. Kyseessä lienee ensimmäinen tietotekniikka-aiheinen teos, joka kattaa koko Pohjanmaan alueen ja ajallisesti 50 vuoden ajan, jolloin tietotekniikka on kehittynyt valtavasti. Toivottavasti se myös kutsuu nuoria ihmisiä tekniikan alalle ja opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa.

Entä tulevaisuudessa?

Tulevaisuudessa tietotekniikan yhdistystoiminta on enemmän ja enemmän hermoverkkotyyppistä, internetin syövereissä eri tasoilla, eri kommunikaatiokanavissa mutta toisiaan tönien liikkuvaa tietovirtaa. Tekoäly ei korvaa ihan kaikkea, vaikka sen avulla kokematonkin ohjelmoija pääsee nopeasti tekemään juuri haluamansa ohjelman tai skriptin ainoastaan kysymällä ensin laajemmin ja sitten keskittymällä ongelmakohtiin. Ohjelmankehitystä työkseen tekevät ovat ehdottomasti tätä mieltä. Chat GPT, Bard, LLaMA ja Copilot ovat loistavia asiatietämyksen nopeita korvaajia, mutta ne eivät koskaan tule korvaamaan ihmiskontakteja, ilmeitä, kulttuuria, iloa ja lämpöä, mitä me ihmiset joskus heijastamme toisillemme.

ETKYn toimesta harrastettiin paljon muutakin kuin bitteihin ja tavuihin liittyvää harrastustoimintaa. Alkuaikoina 1970-luvulla Uumajan risteilyjä oli kesäisin, ja 1980-luvulla lentopallo oli suosittu laji. Käytiin retkellä Strömsössä, jossa ei tuolloin ollut kaikki niin kuin Strömsössä. 1990-luvulla otettiin haltuun alamäkilasku Simpsiön laskettelukeskuksessa Lapualla, karting-ajelua Seinäjoella, käytiin kultivoitumassa Seinäjoen ja Vaasan kaupunginteattereissa, Stingin konserttimatkalla Helsingissä, otettiin kuvaan mukaan melominen, joissa ja tekojärvissä, 2000-luvulla otettiin mukaan Vauhtiajot, johon jäsenistölle tarjottiin edullisempia lippuja. Myös laavuretkiä tehtiin ja makkaraa paistettiin syksyisin. Jotenkin tuntuu siltä, että nämäkin harrastukset tehdään nykyään joko internetissä, omien porukoiden sisällä tai mielikuvituksessa.

TIVIA Pohjanmaa ry eli entinen Etelä-Pohjanmaan tietojenkäsittely-yhdistys ETKY perustettiin 15.9.1973. Se sai nykyisen nimensä 1.1.2020, ja Keski-Pohjanmaan tietotekniikkayhdistys sulautui TIVIA Pohjanmaahan vuonna 2021. TIVIA Pohjanmaa järjestää tapahtumia yksin ja yhdessä alueensa toimijoiden kanssa. Yhdistys on ainoa toimija alueensa ICT-sektorilla. Se on viime vuosina luonut suhteita sekä alueensa ammattikorkeakouluihin että kauppakamarien ICT-toimikuntiin. Pyrkimyksenä on myös saada lisää alueen yrityksiä mukaan toimintaan ja organisoida nuorisolle suunnattuja tapahtumia, joiden avulla esim. peliohjelmoinnista kiinnostuneet nuoret innostuisivat tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutuksista.

Blogin kirjoittaja laboratorioinsinööri Tapio Hellman, toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun XR-laboratoriossa. Hän on ollut ETKYn hallituksessa 1997-2019 ja on TIVIA Pohjanmaa ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2020.