TIVIA-blogi: Virtuaalitodellisuus tai LSD eivät ole vaihtoehtoja Eskolle

27. marraskuuta 2017 kirjoittaja
TIVIA-blogi: Virtuaalitodellisuus tai LSD eivät ole vaihtoehtoja Eskolle
Teräs Olli

Vahvat kokemukset ja uudet näkökulmat muovaavat kuvaa maailmasta. Astronautit ovat kokeneet maailman toisin nähtyään sen kiertoradalta käsin, ilman vapaamielistä LSD:n käyttöä tarina tietotekniikan kehittymisestä olisi ollut toisenlainen ja tunnetun tieteentekijän vieraileminen koululuokassa on voinut saada aikaan oivalluksia ja ohjata elämää uuteen suuntaan.

Vahvat kokemukset ja uudet näkökulmat muovaavat kuvaa maailmasta. Astronautit ovat kokeneet maailman toisin nähtyään sen kiertoradalta käsin, ilman vapaamielistä LSD:n käyttöä tarina tietotekniikan kehittymisestä olisi ollut toisenlainen ja tunnetun tieteentekijän vieraileminen koululuokassa on voinut saada aikaan oivalluksia ja ohjata elämää uuteen suuntaan.

Mutta, maailma muuttuu - Eskoseni! Tarvitaanko enää Valtaojan kaltaisia pidettyjä tieteestäkertojia, kun kaikki ihmeellinen on verkossa helposti saatavilla? Sähköiset oppimisalustat mahdollistavat yksilöllisen oppimisen ja tekevät oppikirjat turhiksi, huippuyliopistojen kursseille voi osallistua verkossa ja TED tuo inspiroivat ajatukset kaikkien ulottuville.

Opettaja Sami Grönberg on saanut aikaan jotain poikkeuksellista

Kävin keväällä Vehkojan koulussa puhumassa oppilaiden kanssa biotekniikasta ja tulevaisuudesta. Saman ryhmän kanssa oli aiemmin käynyt juttelemassa Valtaoja ja hyönteiskokki Topi Kairenius. Viikon päästä oli vuorossa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll. Tunsin itseni etuoikeutetuksi monella tapaa.

Opettaja Sami Grönberg on saanut aikaan jotain poikkeuksellista. Kuvittele, että yksi oppilasryhmä saa viikosta toiseen jakaa ajatuksia Suomen kiinnostavimpien asiantuntijoiden kanssa! Eturivissä istuneen ysiluokkalaisen huomio sai joitain läikähtämään sisällä. ”Meillä on tosi hyvät lähtökohdat pärjätä tulevaisuudessa”. Niin – niin teillä on! Miten samat lähtökohdat saataisiin kaikille?


Kuva: Samuel Zeller

Koulutuksen saatavuudessa on kyse enää pääsystä verkkoon

Ajatus Vehkojan etuoikeutetusta oppilaista jäi vaivaamaan. Vietin kesän Singularity Universityssä Piilaaksossa miettimässä miten nopeasti kehittyviä teknologioita tulisi käyttää ihmiskunnan suurten ongelmien ratkaisemiseen. Yksi merkittävimmistä haasteista, ja samalla mahdollisuuksista, on koulutuksen saavutettavuus.

Tässä digitalisoituminen ja virtuaalitodellisuus muuttavat paljon! Jo nyt portugalin kielen alkeet voi oppia Duolingossa, ja mökkilaiturin nokassa voi osallistua Stanfordin syöpägenomiikan kurssille - ilmaiseksi ja ilman kirjoja. Koulutuksen saatavuudessa on kyse enää pääsystä verkkoon. Valtaojaa ei voi monistaa, ainakaan vielä, mutta internet mahdollistaa virtuaali-Eskon läsnäolon kaikissa kouluissa - milloin vain.


Kuva: Peter Zagar

Yläkoululaisten pitää kasvattaa kasvi

Ehkä koulutuksesta voisi siis leikata vielä vähän! Hankitaan koululaisille virtuaalikypärä ja laitetaan homeiset koulut lopullisesti kiinni. Valtaojaa perjantaisin ja Limnélliä torstaisin. Vaan ei se niin mene. Huomisen koulu ei ole tiedon lataamista johtoihin kytketyn lapsen aivojen harmaaseen aineeseen. Uuden opetussuunnitelman mukaan yläkoululaisen pitää kasvattaa kasvi. Ja se on oikein!

Parhaimmillaan teknologia mahdollistaa uusia keinoja oppia ja ymmärtää. Virtuaalitodellisuutta voisi verrata kirjapanotekniikkaan. Kirjat eivät tehneet opettajista turhia, mutta ne mahdollistivat pääsyn tietoon, jota opettajalla ei ilman niitä olisi. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa uudet näkökulmat ja kokemukset ilman fyysisiä rajoitteita. Oppilaan kutistaa uimaan verisuoniin tai lennättää Valtaojan kanssa Marsiin.

Kasvin kasvattamisen maanläheistä kokemusta virtuaaliluokka ei korvaa, mutta siellä voisi sukeltaa kasvin sisälle, vihreässä valossa kylpeviin lehden ilmaonteloihin - ihan konkreettisesti nähdä kasvisolun rakenteen ja ymmärtää, miten se sitoo ilmasta hiiltä ja kerää talteen auringon energiaa!

Nopeasti kehittyvät teknologiat eivät vie opettajilta töitä tai tee Eskoa tarpeettomaksi, vaan antavat uusia työkaluja ja mahdollisuuden keskittyä tärkeimpään: kohtaamiseen ja innostamiseen.

Suomalaiseen koulujärjestelmään virtuaalitodellisuus istuu helpommin kuin LSD

Virtuaalitodellisuus siis mahdollistaa maailman kokemisen aivan uusilla tavoilla. Tietotekniikan nopeasta kehityksestä Piilaaksossa 60- ja 70-luvuilla voidaan osaltaan kiittää kohtalaisen avointa LSD:n käyttöä. Ehkä itsensä kutistaminen ja piirilevyllä surfaaminen auttoi hahmottamaan ja ratkomaan ongelmia mikropiirien arkkitehtuurissa.

Toisaalta astronautit kertovat astronaut overview -efektistä. Maapallon näkeminen kiertoradalta käsin muuttaa suhtautumista perusteellisella tavalla: valtioiden rajojen, kansalaisuuksien, uskontojen ja omaisuuden merkitys hälvenee ja muodostuu vastuuntunto yhteisestä pallosta. 


Kuva: Nasa

Suomalaiseen koulujärjestelmään virtuaalitodellisuus istuu helpommin kuin LSD ja edullisemmin kuin lasten lähettäminen kiertoradalle. Tutkijan vierailu puolestaan vertautuu kasvin kasvattamiseen. Sami olisi voinut valita helpomman tien ja näyttää oppilaille perjantaisin TED-videoita, mutta Sami on tehnyt oppilailleen paljon suuremman palveluksen. Vehkojan oppilaat ovat etuoikeutettuja, kun saavat aidosti kohdata tieteen ja taiteen tekijöitä.

Onneksi Eskolle on vaihtoehtoja

Virtuaaliluokka on saatava jokaiseen kouluun ja opettajien on paras valmistautua henkisesti luopumaan oppikirjoista! Samalla pitäisi kuitenkin velvoittaa jokainen tutkija käymään koulussa ainakin kerran vuodessa, eikä pelkästään oppilaiden takia. Todellisen elämän kohtaamiset tekevät hyvää meille tutkijoillekin.

Palataan Eskon monistamiseen. Se ei vielä onnistu, mutta onneksi Eskolle on vaihtoehtoja. Suomi on puolillaan kiinnostavia tieteentekijöitä, joilla on kiehtovia tarinoita kerrottavana. Opettajat, tehkää kuten Sami, kutsukaa tutkijat kouluihin tarjoamaan aitoja kohtaamisia! Tutkijat, olkaa vaihtoehto Eskolle! Tieteen yleistajuistaminen ei ole helppoa, mutta kiinnostuneet koululaiset ovat kiitollisin mahdollinen yleisö.

 

Lauri Reuter
tutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT

 

 

tuumaa Blogi
Jaa tämä kirjoitus
Tunnisteet
Arkistoi